Syöpä vei Raimo Sailaksen hiukset, mutta valtiosihteerin kieli on yhtä terävä kuin ennenkin. Näin kirjoittaa
Iltalehti, joka useimpien lehtien tavoin ajattelee Sailaksen kertovan ne tosiasiat, joista muut eivät uskalla puhua.
Sailas vaatii enemmän työntekoa, muuten ikääntyvä Suomi ei selviä esimerkiksi eläkkeiden maksusta. Työt on aloitettava aiemmin ja eläkeikää nostettava 65:een. Sailas moitti myös polkumiinaksi hallituksen lupausta harkita eläkeindeksin muuttamista enemmän palkkakehitystä myötäileväksi.
Iltalehti näkee puolueiden vaienneen vaalien alla talouden tosiasioista perussuomalaisten pelossa. Nyt ei enää tarvitsisi hyssytellä.
”Urpilainen sai itseluottamusta hankkimalla Brysselistä suosituksen Kreikka-tukien vakuuksista. Ehkä tämä rohkaisee häntä tunnustamaan karut tosiasiat, jotka tuleva lähin alainen Porissa kertoi.”
Suomenmaakin
ylistää Sailasta sanoen että voimme sanoa hyvästit hyvinvointivaltiolle, ellemme tee enemmän töitä sekä nuorena että vanhemmalla iällä.
”Yhä useammalla ei ole taloudellista pakkoa jatkaa työskentelyä nykyisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen, vaikka tämä on mahdollistakin ja vaikka työssä olisi kuinka mukavaa. Siksi tarvitaan ikärajan nostoa – tietysti asteittain ja vähitellen.”
Suomenmaa muistuttaa, että eläkeikää ollaan korottamassa monissa sellaisissakin Euroopan maissa, joissa se on jo valmiiksi korkeampi kuin meillä.
Kansa on parempi vakuus kuin rantatontti
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja, entinen pääministeri Matti Vanhanen selvittää
Turun Sanomienkolumnissaan sitä, miksi Suomen ulkopuolella ei lämmetä Kreikka-vakuuksille. Vanhanen aloittaa muistuttamalla siitä, että valtioiden joukkovelkakirjamarkkinat ovat perustuneet sille ajatukselle, että vakuutena toimii viime kädessä kansa, jolta siis rahat takaisinmaksuun voidaan aina periä. Tämän ansiosta valtiot ovat saaneet lainaa halvalla.
Jos nyt sitten saataisiin vakuutena vaikkapa kreikkalaista maata, sen ”omistussuhteet taitavat useissa tapauksissa olla varsin epäselvät”, Vanhanen aprikoi. Valtionyhtiöistäkään ei ole pitkäaikaiseksi vakuudeksi, koska niitä ollaan yksityistämässä. Kunnollista vakuudeksi saatavaa omaisuutta lienee varsin vähän, Vanhanen päättelee.
Suurin syy vakuuksia kohtaan tunnettuun yleiseen innottomuuteen on se, että yksityisiä sijoittajia eivät kriisimaat enää Vanhasen mukaan kiinnostaisi, mikäli ”niiden edelle asettuisivat valtiot reaalivakuuksineen ja IMF oikeuksineen saada päältä pois”.
Brysselin virkamieskoneistoa juustohöylätään
Heikon talouden maita Euroopan Unionissa riittää ja siksi Suomen kaltaiset rikkaammat maat maksavat unionille vastaisuudessakin enemmän kuin sieltä saavat. EU-komission esitys seuraavan seitsenvuotiskauden budjetiksi on 975 miljardia euroa.
”Kaikesta huolimatta täytyy muistaa, että EU:n budjetin loppusumma vastaa noin yhtä prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta”, kirjoittaa
Aamulehti
. Niukat ajat tarkoittavat todennäköisesti maataloustukien jäädytystä, mutta säästökuurilla ollaan myös Brysselin toimistokolosseissa. EU-virkamiesten määrää aiotaan leikata viidellä prosentilla ja heidän eläkeikäänsä korottaa. Odotettavissa on eduistaan tiukasti kiinni pitävien EU-virkamiesten protesteja, Aamulehti ennakoi.
Hämärät LIbya-neuvottelut
Ranskan ulkopoliittinen johto kertoo Libyan hallinnon kanssa käydyistä neuvotteluista, joissa Ranskan ehdot ovat tulitauko, YK-tarkkailijoiden pääsy Libyaan, Gaddafin väistyminen vallasta ja hänen joukkojensa vetäytyminen kasarmeihin. Ranskan pääministerin mukaan ”poliittinen ratkaisu alkaa muotoutua”, mutta muualla neuvotteluratkaisun syntymiseen suhtaudutaan epäluuloisesti, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Ilmaiskut maksavat Ranskalle toista miljoonaa euroa päivässä, ja paine tuloksien saamiseksi on kova. Myös muissa Nato-maissa suhtaudutaan nihkeästi maaliskuussa alkaneen Libya-operaation jatkamiseen.
Sovitteluratkaisu on varteenotettava vaihtoehto, mutta sen on tehtävä mahdolliseksi elinkelpoisen Libyan rakentaminen, vaatii Helsingin Sanomat.
”Ratkaisun taakse pitää saada myös kapinallisten neuvosto, jonka jo parikymmentä maata on hyväksynyt Libyan edustajaksi.”