Tiistaiaamupäivänä pitämässään tiedotustilaisuudessa Niinistö palasi noin puolentoista vuoden takaisiin tapahtumiin, kun hän puhui euroaluetta otteessaan pitävästä velkakriisistä.
- Vuoden 2010 alussa syntyi illuusio, että tämä on euro-ongelma ja että kyllä euromaat hoitavat asiansa - lainaan tässä likipitäen suoraan Ranskan presidentti Sarkozya. Illuusio se oli siksi, että eihän tässä ole kysymys eurosta ja Kreikka on vain yksi esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun valetalous eli kupla väistämättä purkautuu.
Kuplalla Niinistö tarkoitti sitä, että koko tämän vuosituhannen ajan maailmanlaajuisesti on rakennettu tilannetta, jossa rahan määrä on kasvanut enemmän kuin tuotetun hyvän määrä.
- Kun valetaloutta - kuplaa - alettiin kuljettaa yksityiseltä sektorilta elvytysmantran nimissä julkiselle sektorille, niin nyt ovat sitten julkset sektorit eli valtiot vaikeuksissa.
Niinistö jatkaa, että hänen mielestään yleinen valetalouden ilmiö on houkuttanut ottamaan ja myös antamaan paljon velkaa. Valetalouden hyötyjiksi hän nimeää pankit - Kreikan tapauksessa ranskalais- ja saksalaispankit, Irlannin tapauksessa brittipankit.
- Suomen kannalta täytyy muistaa, että suomalainen pankkijärjestelmä tai luototusinstituutiot eivät juurikaan ole saamapuolella noista vaikeuksissa olevista maista, joita olemme tukemassa.