Aamun Helsingin Sanomat arvioi pääkirjoituksessaan euroalueen valtiovarainministerien maanantaina sopiman Euroopan pysyvän kriisirahaston toimivuutta. Sovun mukaisesti vuonna 2013 aloittava pysyvä kriisirahasto voi avustaa rahoituskriisiin joutunutta maata, jos kyse on ongelmista, joissa pikavippi auttaa. Jos vipin ottaa, ojentaa talouspolitiikkansa ohjakset avustajille. Jos taas maa joutuu kriisiin, jossa pika-apu ei auta ja taustalla on olennainen taloudellinen heikkous, ei apua tule. Tällöin maa ohjataan velkasaneeraukseen.

Tämän periaatteen hyväksyminen on euroalueelle iso askel. Vielä pari vuotta sitten velkasaneeraus oli käsitteellinen mahdottomuus.

Jos jakoa pikavipattaviin ja saneraattaviin soveltaa nykyisiin kriisimaihin, niin ainakin Kreikka ja Portugali ohjattaisiin tällä jaolla saneeraukseen. Euroalueen valtiovarainministerit kiristivätkin myös kokouksessaan Kreikan liekanarua. Apua ei tule, ellei Kreikka vie uudistuksia ripeästi eteenpäin.

Lehden mukaan euroalueen talouden vakauttaminen ja toimintaehtojen remontointi ei ratkaise kriisimaiden ongelmia. Niiden on itse korjattava heikkoutensa. Mutta hätäaputoimet toimivat, jos tunnustaa että niillä pelattiin - ja pelataan aikaa. Ne ajavat Kreikan mahdollista velkasaneerausta rauhallisempaan aikaan, ehkäisevät kriisin tarttumista ja antavat aikaa krisiitalouksien remontointiin.

Helsingin Sanomat on laskenut myös tänään nimitettävän Jyrki kataisen hallituksen ministerien keski-ikää ja kokeneisuutta. Ministerien keski-ikä on 46,5 vuotta, kun neljä vuotta sitten aloittaneen Vanhasen hallituksen keski-ikä oli 48 vuotta. Vasemmistoliiton 34-vuotias liikenneministeri Merja Kyllönen on hallituksen kuopus. Sen sijaan SDP:n pian 65-vuotta täyttävät ulkoministeri Erkki Tuomioja, työministeri Lauri Ihalainen ja opetusministeri Jukka Gustafsson näyttävät esimerkkiä työurien pidentämisestä.

Suomenmaa on huomannut, että Kataisen hallitus on pahasti kallellaan lounaaseen. Ministereiden kotikuntajakauma on kehden mukaan kuvaava. Yhdekssätätoista ministeristä seitsemän on Helsingistä ja Espoosta ja peräti 18 Kotka-Jyväskylä-Kokkola -linjan eteläpuolelta. Koko muuta Suomea, eli suurinta osaa maata, edustaa sinnikkäästi ja yksin vasemmistoliiton Merja Kyllönen, joka on kotoisin Suomussalmelta.

Kaleva arvioi puolestaan että kuntarakenteet alkavat rytistä uuden hallituksen myötä. Kun keskusta on ulkona hallituksesta, alkaa kuntien määrän pudotukseen tulla vauhtia.

Jyrki Kataisen hallitus saattaakin jäädä historiaan ei niinkään talous-, ulko-, tai Eurooppa-poliittisista linjauksistaan kuin kuntarakentaan uudistamisesta. Hallitusohjelma on lehden mukaan monessa kohtaa aikomusten ja pyrkimysten höttöä, mutta kuntapolitiikassa tavoitteet ovat selvät.

Hallitus panee liikkeelle uudistuksen, jossa kunnan perusmalli on työssäkäyntialue. Tavoitteen toteutuminen tietäisi lukuisten nykyisten kuntarajojen katoamista. Hallituksen lopullinen tavoite kuntien lukumäärästä ei hallitusohjelmasta kuitenkaan selviä, pohtii Kaleva.

Myös Kauppalehti tartuu hallituksen kuntaremonttiin. Sen mukaan 2 000 - 3 000 asukkaan kunnat eivät ole enää elinkelpoisia itsenäisinä kuntina. Lehti toteaa kuitenkin ettei kuntien jatkuva soimaaminen yksin auta. Osa kunnista menestyy, osa riutuu. Kuntien pitäisi itse nostaa esille hyviä esimerkkejä onnistumisista ja hyvistä ideoista taloudenpidossaan. Niiden hyödyntäminen on paitsi kuntalaisten, myös valtiontalouden etu.