Apulaiskaupunginjohtajana Räty haluaa karsia virastojen raja-aitoja ja keskittää terveyspalveluita. Kokoomuksen Laura Räty on 33-vuotias lääkäri, kahden lapsen äiti ja valtuustoryhmänsä puheenjohtaja. Vaikka häntä ennen valintaansa epäiltiin johtamiskokemuksen puutteesta, hän uskoo selviävänsä apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä hyvin.
- Johtajana olen neuvotteleva ja henkilökeskeinen. Olen tehnyt töitä ihmisten kanssa hyvin naisvaltaisella alalla, enkä usko autoritääriseen johtamiseen. Sen sijaan fokusoidun ongelmien ratkaisuun ja uuden luomiseen.
Palveluita keskitetään
Rädyn mielestä terveyspalveluiden turvaaminen edellyttää sitä, että mennään kohti suurempia yksiköitä.
- Nykylääketiede ei ole vain katsomista ja koskemista, tarvitaan labraa, röntgeniä ja muuta henkikökuntaa; fysioterapiaa, psykiatrista osaamista. Kyllä se vaan niin on, että tämä kaikki vaatii aika isoa kattoa, että kaikki sen alle mahtuvat, eikä potilaiden tarvitse juosta ympäri kaupunkia erilaisissa tutkimuksissa. Kannatan siis isoja, täyden palvelun taloja.
Vanhuspalveluiden puolella Räty pitää suurimpana ongelmana hallinnollista jäykkyyttä, joka johtaa asiakkaan pompotteluun tai väliinputoamiseen.
- Byrokratian raja tulee hienosti vastaan siinä vaiheessa, kun ei enää pärjätä kotona. Kotihoito on ollut terveyskeskuksen alla, pitkäaikaishoiva sosiaaliviraston ja näiden raja-aitaa pitää madaltaa. Jos asiat olisivat saman toimijan hoidossa niin pieni tai vähän isompikaan ihminen ei joutuisi byrokratian rattaisiin.
Lääkärit viihtymään terveyskeskuksissa
Siihen, miksi lääkärit kaihtavat terveyskeskustyötä, ei Rädyn mukaan ole yksiselitteistä vastausta. Hän muistuttaa, että terveyskeskuksissa on ollut aina vaihtuvuutta, mihin vaikuttaa ns. eurolääkärijärjestelmäkin.
- Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen takia lähes kaikki lääkärit ovat terveyskeskustyössä muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen, mutta kysymys kuuluu, miten heidät saisi jäämään sinne.
Rätyn mielestä ratkaisun avain piilee siinä, että terveyskeskustyön joustavuutta lisätään ja ihmisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa enemmän työhönsä.
- Tähän liittyy hirveän paljon se, millaista työ on. Etenkin, kun ala entisestään naisvaltaistuu, on tärkeää sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää, työn määrään on voitava vaikuttaa ja pitäisi olla mahdollisuus muun muassa osa-aikatyöhön.
Sosiaalityö takaisin sosiaalityöhön
Leipäjonoihin ja toimeentulo-ongelmiin Laura Räty perää vastuunkantajiksi muitakin, kuin oman hallinnonalansa virastoja. Räty painottaa, että köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on koko yhteiskunnan tehtävä, eikä kaikille sovi samat lääkkeet.
- Leipäjonossakin on varmaan yhtä monta stooria kuin on jonottajaa. Yksi konkreettinen asia on se, että Helsinki takaisi koulupaikan jokaiselle peruskoulun päättävälle. Usein syrjäytyminen alkaa jo koulussa ja jos peruskoulun jälkeen ei saa työtä tai opiskelupaikkaa, niin siihen on puututtava.