Suomi on poliittinen halvauspotilas, toteaa Ilta-Sanomat. Ensi vuoden budjetin valmistelu on levällään ja lähestyvät EU-kokoukset vaatisivat kantaa niin EU:n vakausmekanismiin kuin Kreikan velkakriisiin, mutta tästä toimitusministeristömme ei näytä lehden mukaan huolestuvan.
”Täysin kädettömäksi heittäytynyttä toimitusministeristöä johtava pääministeri Mari Kiviniemi on omaksunut eduskunnassa postikonttorinhoitajan roolin.”
Ilta-Sanomat nostaa perusongelmaksi sen, että perustuslaissa ei ole minkäänlaista mainintaa toimitusministeristöstä, sen tehtävistä ja toimintavaltuuksista. Perustuslain uudistajat eivät osanneet varautua tilanteeseen, jossa maa on viikkokausia ilman poliittista luottamusta nauttivaa hallitusta.
Suurin puolue joustaa ja joustaa
Kataisen yritys numero neljä eli 105 paikan porvarihallitus saattaa tyssätä tänään siihen, että vihreät eivät lähde mukaan, päivittää Marko Junkkari Helsingin Sanomien näkökulmassaan.
Hän arvelee, että vaikka kokoomus lupaisi vihreille ilmastolain ja perusturvan korotuksen, keskusta tuskin hyväksyy vihreiden vaatimia ympäristöuudistuksia.
Kokoomus näyttääkin jo kääntäneen katseensa perussuomalaisiin, mutta eri asia on, onko Katainen valmis niihin EU-politiikan muutoksiin, joita Soini tuntuu vaativan.
”Vaikka kokoomus on suurin puolue, muut puolueet pääsevät entistä enemmän sanelemaan ehtojaan ja kokoomus saa tosiaan antaa periksi kaikessa”, kirjoittaa Junkkari, joka on havainnut Sdp:n jo valmistautuvan täysillä hallitustunnustelijan tehtävään.
Politiikan linjoja ei saatu riittävästi limitettyä eikä keskinäinen luottamus ollut riittävän luja, selittää Uutispäivä Demari vielä Sdp:n ja kokoomuksen välirikkoa. Vaikeusastetta hallituksen muodostamisessa lisää vielä persujen pelko.
”Puolueet suojaavat reviirejään, koska pelkäävät kannattajavuotoa populistipuolueeseen. Kompromissit ja konsensus eivät tähän asetelmaan sovi. Kuvaavaa on, ettei Kataisen Säätytaloon kosiskelema Keskusta uskalla mennä sinne ilman perussuomalaisia.”
Globalisaatio nujersi konsensuspolitiikan
Aika on ajanut konsensuksen ohi, toteaa myös Kauppalehden Hannu Leinonen Tiedän, arvaan, ennustan -palstalla.
Konsensus toimi suljetuilla, pääosin kotimaisilla markkinoilla hyvin. Niiden nojalla on tämä nykyinen hyvinvointivaltio rakennettu, Leinonen muistelee ja toteaa, että nyt globalisaation ajan avoin kilpailu on puristunut myrskypilveksi konsensusmallin ylle.
Hannu Leinonen päätyy toteamaan, etteivät hallituskiemurat muuta sitä tosiasiaa, että hyvinvointi maksetaan tuotannon kasvulla ja jos hyvinvointi maksaa enemmän kuin mihin maalla on varaa, pitää vyötä kiristää.
”Se voidaan tehdä sopimalla asiasta työmarkkinoilla kuten Saksassa tai tekemällä kunnianhimoinen poliittinen ohjelma kuten Britanniassa.” Leinosesta näyttää siltä, että meillä ollaan kuitenkin valitsemassa Kreikan tie eli ajelehtiminen kohti kriisiä.
RAY avoimeen valvontaan
Opetusministeriön selvityksen mukaan valtio säästäisi 50 miljoonaa vuodessa, mikäli se yhdistäisi kolme monipoliorganisaatiotaan eli Veikkauksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Fintoton. Rahaa säästettäisiin esimerkiksi henkilöstökuluissa ja investoinneissa, raportoi Turun Sanomat.
RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre vastustaa suunnitelmaa ja ”puolustaa terrierin sitkeydellä johtamansa rahapeliyhdistyksen takavuosikymmeniltä periytyvää erityisasemaa.”
Turun Sanomat sivaltaa RAY:n säilyttäneen puhtaimmin sen koskemattomuuden, jonka puolueiden mandatoima valtiovallan ohjaus sekä yhdistysmuodon takaama salassapito-oikeus turvaavat. RAY kerää pajatsoista ja hedelmäpeleistä 600 miljoonaa euroa vuosittain, mutta jakaa avustuksina 400 miljoonaa.
Jäljelle jäänyt 200 miljoonan euron potti kuluu 1600 työllistävän organisaation hallintoon ja runsaskätiseen suhdetoimintaan, kirjoittaa Turun Sanomat todeten vaalirahoituksen kaltaisten vinoutuneiden maan tapojen syntyvän juuri tällaisissa oloissa, avoimuudelta piilossa.