Soini viheltää ja karuselli pyörii, kuvaa
Aamulehtihallitustunnustelujen tunnelmaa.
”Vaalien supervoittajan tavoitteena on pelata korttinsa niin, että ensin muut puolueet kantavat vastuun euromaiden tukalista tuki- ja vakauspäätöksistä, ja sen jälkeen perussuomalaiset marssii rinta pystyssä valtioneuvoston ovesta sisään.”
Hallitustunnustelija Katainen sommittelikin Soinin edessä poikkeuksellisen marssijärjestyksen, jossa ensin hoidetaan eurokriisi ja vasta sitten käydään hallitusohjelman kimppuun.
SDP:n ohella muutkin puolueet ovat tympääntyneet Soinin sooloiluun niin, että panevat kapuloita hallitusneuvottelijan rattaisiin, kirjoittaa Aamulehti, jonka mukaan tilanne on jo muuttumassa kaoottiseksi.
Tampereella arvioidaan, että Katainen saa ujutettua Portugali-pakettiin lausuman sijoittajien vastuusta ja näin SDP voisi tukea järjestelyjä.
”Urpilainen tekisi viisaasti jos sovittaisi askelmerkkinsä Kataisen marssijärjestykseen”, neuvoo Aamulehti ja varoittaa, että ilman demarien myötävaikutusta Suomi irtisanoutuu EU -sitoumuksistaan ja päätyy ”äänettömäksi yhtiömieheksi europöytiin”.
Kapuloita Kataisen rattaisiin
Uutispäivä Demaritoistaa puolueensa kannan, jonka mukaan parasta olisi, jos EU-tukijärjestelyistä voitaisiin sopia osana hallitusneuvotteluita.
”SDP:lle on itsestäänselvyys osallistua Euroopan talouden vakauttamiseen, kunhan kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pelisääntöjä uudistetaan”, lehti rauhoittelee.
Lehteä hiertää vihreiden kanta, jonka mukaan vihreät äänestävät tukipakettia vastaan, jos suurimmat puolueet eivät tue pakettia yksimielisesti.
”Vaalitappio ymmärrettävästi harmittaa, mutta itsetarkoituksellinen kiukuttelu tässä vaiheessa koko EU:ta koskevassa ratkaisussa on lapsellista. Keskusta ja vihreät ehtivät kyllä panna muissa asioissa mielin määrin kapuloita tulevan hallituksen rattaisiin.”
Tukipaketin hinta on hilpeän pieni
Kahden viikon viivästys hallitusneuvotteluissa maksaa Suomelle todennäköisesti enemmän kuin koko Portugalin tukipaketti, laskee politiikan toimittaja Juha-Pekka Raeste
Helsingin SanomienNäkökulma-kirjoituksessaan.
Suomen takausvastuu on noin miljardi euroa, ja jos Suomi ostaisi finanssimarkkinoilta takausvastuulleen vakuutuksen kolmeksi vuodeksi, se maksaisi 222 miljoonaa euroa. Tuo vakuutus vapauttaisi meidät siis riskeistä siinä tapauksessa, että Portugali ei maksaisi velkojaan takaisin.
”Summa on hurja, mutta kansantalouden kannalta – jos nyt näin kehtaa sanoa – hilpeän pieni.” Raeste kertaa, että Suomi velkaantuu päivässä 22 miljoonaa euroa eli jos hallitusneuvottelut lykkääntyvät yli kymmenellä päivällä, tuo saamattomuus maksaa enemmän kuin Portugali-paketti.
”Mistä puolueet siis kinaavat, kun ne taistelevat tästä 222 miljoonan euron intressistä? Vastaus on ikävä: vallasta, kasvojensa säilyttämisestä ja periaatteesta.”
Viljelijät pelkäävät EU:n kostoa
Maanviljelijät pelkäävät, että EU maksaa Portugali-asiassa vastaan potkivalle Suomelle potut pottuina kun maatalousneuvottelujen aika tulee.
Savon Sanomatkertoo, että kun vasikat kirmaavat riehakkaasti päästessään laitumelle, niin viljelijöiden tunnelmissa ei ole keväthuumasta tietoakaan.
Viljelijöiden asiaa ajava keskusta putosi hallituksesta ja nyt MTK toivoo maatalousministerin salkkua kokoomukselle. "Keskustan ja kokoomuksen maatalouspolitiikassa ei ole juuri eroja EU-aikana”, vahvistaa Savon Sanomat.
Perussuomalaisten linjaukset ovat lehden mukaan viljelijämyönteisiä, mutta viljelijöiden luottamusta nauttivaa maatalouden asiantuntijaa ei puolueesta ole vielä löytynyt. Demareissa viljelijöitä taas huolettaa se, että SDP haluaisi ulottaa kiinteistöveron myös peltoihin ja metsiin.
Seiska tarvitsee vaakaviivan
Keskisuomalainenvaatii seiskan vaakaviivan palautusta. Kouluopetuksessa on siirrytty numeron seitsemän osalta kirjoitustapaan, jossa rungon vaakaviiva puuttuu ja seiskan ja ykkösen erottaminen vaatiikin tulkintaa.
Vaaleissakin tuli sekaannuksia ja vielä enemmän tulee, kun koululaiset kasvavat äänestysikään.
”Numerojen perusidea on olla tarkkaa eikä suuntaa antavaa tietoa”, napauttaa Keskisuomalainen ja muistuttaa että äänestyslipun lisäksi myös sopimuksissa ja taloudellisissa sitoumuksissa numeroiden on syytä olla yksiselitteisiä.
Usein ne toki kirjoitetaan koneella, mutta joskus käsin ja lehti kannattaakin paluuta entiseen numeron seitsemän osalta.