Pia Pesonen on elänyt lapsuutensa ja nuoruuteensa Rovaniemellä ja aikuisikänsä Helsingissä. Hän on toiminut Teatterikorkeakoulussa ja elokuvien roolitukseen keskittyvässä yrityksessä.
- Taidan olla tyypillinen esikoiskirjailija siinä mielessä, että palaan lapsuuteni aikaan 60- ja 70 lukujen taitteeseen. Ja kun tuota aikaa miettii, niin kuka muu siellä kummitteli koko ajan kuin Kekkonen. Siitä syntyi punainen lanka näihin tarinoihin.
- Kirja on oikeastaan isättömien lapsien kokoelma, joille Kekkonen on isähahmo. Muistan kun lyskalla kuultiin uutinen Kekkosen vetäytymisestä presidentin virasta. Silloin tuntui kuin koko lyska olisi ollut täynnä isättömiä tyttöjä ja poikia.
- Tarinoiden ihmiset ovat omalla tavallaan vähäosaisia, joista jotkut odottavat että Kekkonen pelastaa ja toiset taas näkevät kuinka Kekkonen käytti lappia myös hyväkseen.
Kirjan tarinat liikkuvat tutuissa maisemissa tekojärvien kohotessa ja keskioluen vapautuessa. Joulumaallekin mittaillaan paikkaa. Lukuelämyksena kirja on yllättävä ja välillä häkellyttäväkin.