Ulkopolitiikan johtovastuun lisäksi presidentin tehtävä on hänen mukaansa kansanvallan ja oikeusvaltion toteutumisen kannalta keskeinen.
Kun puhujana on erittäin rajussa paineessa toimivan EU:n talousvakauden ykköstykki, viesti on selvä. Erittäin vaikutusvaltaisen, joskin samalla poikkeuksellisen riskialttiin, kansainvälisen tehtävän sijasta paluu kotimaan presidentin tehtävään kiinnostaa kovasti.
Vaikka Rehn sanoi päättävänsä lopullisesti asiasta kesällä kotimaan saunan lämmössä ja päätyvänsä iskelmätekstiä mukaillen päätökseen lokakuussa, kotimaan politiikan pelurit voivat asennoitua jo nyt siihen, että Mikkelin palloilija on hyvinkin mukana kun presidentin tehtävästä kymmenen kuukauden päästä kisataan.
Rehnin pohdinta sähköisti ja alleviivasi myös EU-suhteen merkitystä koko kotimaisessa poliittisessa keskustelussa. Rehn edustaa keskustalaisen pääministerin Mari Kiviniemen kanssa EU-järjestelmän suorituskykyyn luottavaa kantaa - osin tietysti myös pakon edessä.
Jo aiemmin viikolla keskustan presidentin tehtävään ilmoittautunut Paavo Väyrynen puolestaan on tässä suhteessa veteraani-skeptikko. Vielä kantaansa panttaava kokoomuksen presidenttiehdokkaiden kärkinimi Sauli Niinistö sen sijaan on hakenut kriittisiä äänenpainoja tavoista, joilla EU on heikoimpia jäsenmaitaan hoivannut.
Rehnin kanta luonnollisesti korosti entisestään sitä eduskuntavaalikeskustelua, jota Suomessa käydään tavoista osallistua EU:n rahoitusrakenteen pelastamiseen. Kysymys on tällä hetkellä uskosta ja toivosta, joilla käsillä oleva kriisi voitaisiin välttää.
Oikeaa vastausta tähän eivät tiedä edes markkinavoimat, vaikka ne viime kädessä unionin tulevaisuuden pitkälle määräävätkin.