"Euroopan yhdentymisen vastaiset tuulet voimistuvat", kirjoittaa

Helsingin Sanomat. EU-kriittisten perussuomalaisten vaalivoitto rikkoi uutiskynnyksiä komeasti myös ulkomailla. Lehden mukaan vastaavia ilmiöitä on kuitenkin myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Raskassa, Unkarissa, Tanskassa ja Ruotsissa EU-kriittiset ja kansallismieliset puolueet ovat saaneet kannatusta. Lehden pääkirjoituksen mukaan "näiden liikkeiden ja puolueiden kannattajien näkemyksissä EU on eliitin projekti eliittiä varten. Kansa on vain kohde ja maksaja. " "Tuulta tälle tulkinnalle antavat Euroopan talouskriisi ja heikkojen euromaiden pelastuspaketit". Helsingin Sanomat ennakoi vastaavien tulkintojen voimistuvan vielä tulevaisuudessa, sillä "EU ei ole eurooppalaisen yhdentymisen veturina koskaan onnistunut kunnolla kytkeytymään kansan vaunuun. "

Keskustan vastatuuli jatkuu

Aamulehti arvioi puolestaan keskustan olevan konkurssin partaalla. "Suomen keskusta alkaa olla taloudellisesti konkurssikypsässä tilassa." Kuudentoista kansanedustajapaikan vaalitappio vie puolueelta alkavalla vaalikaudella 11,5 miljoonan euron puoluetuet. Lehden pääkirjoituksen mukaan "kukaan ei tiedä, miten keskusta tästä selviää. Ennen vaaleja puolue oli jo valmiiksi korviaan myöten veloissa, ja eduskuntavaalikampanjassa rahaa paloi odotettua enemmän eli miljoona euroa." "Jotain puolueen taloudesta kertoo jo se, ettei se vaalien alla saanut hakemaansa puolen miljoonan euron lainaa, koska riittäviä vakuuksia ei Apollonkadun puoluetoimiston kassakaapista enää löytynyt." Puoluesihteeri "Timo Laanisen ei auta muu kuin käynnistää yt-neuvottelut puoluevirkailijoiden vähentämiseksi."

Myös Ilkka pohtii keskustan murskatappiota. Pääkirjoituksessaan lehti arvoi syyksi tappiolle muun muassa sitä, että hallitusvuodet tekivät keskustasta "vastuunkantajan ja asiantuntijan". "Huonoillekin vaihtoehdoille ja ratkaisuille tiedettiin selitys." "Sen kertominen kansalle, äänestäjille, ei vain onnistunut", lisää lehti. Esimerkkinä Ilkka mainitsee jätevesiasetuksen: "haja-asutusalueiden ihmisten kokemus oli, että heiltä vaaditaan uuden asetuksen myötä kohtuuttomuuksia." Ilkka kirjoittaakin, että "keskustan matka hallituspöydästä äänestäjien vierelle ja kuuntelijaksi epäonnistui tällä kertaa. Siinä missä Timo Soini julisti torille tulleelle työttömälle hänen olevan yhä tärkeä, keskusta tyytyi puhumaan etäältä asiaa."

Mistä pätevä maatalousministeri?

Suomenmaa pähkii puolestaan, mistä uusi hallitus löytää hyvän maatalousministerin. Lehden mukaan maatalousministeriltä vaaditaan maatalouspolitiikan sopimusviidakon tuntemusta, kielitaitoa ja omakohtainen maatalouden tuntemus, jotta suomalaisen talonpojan puolustaminen onnistuu. Pääkirjoituksessaan lehti huomauttaa, että "tehtävä ei ole helppo, sillä hallituspuolueiksi kaavailtujen riveistä ei mitat täyttävää kansanedustajaa tahdo löytyä hakemallakaan. Sen enempää kokoomuksessa, SDP:ssä kuin perussuomalaisissakaan ei ole yhtään aitoa maanviljelijä-kansanedustajaa. Perussuomalaistenkin maatalouspoliittinen osaaminen näyttää olemattomalta."