- Epävarmuuden ruokkiminen on jo tällä viikolla nostanut korkotasoa Suomessa, typerien ja vastuuttomien vaalipuheiden seurauksena, kirjoittaa Laaninen tiedotteessaan.
SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner tyrmää Laanisen puheet ja sanoo, että paniikki on iskenyt keskustaan.
- Puoluesihteeri Laanisella on hyvin omalaatuinen käsitys korkomarkkinoiden toiminnasta, jos hän kuvittelee korkojen nousun olevan seurausta opposition toiminnasta.
Jungnerin mukaan korot ovat nousussa ennen kaikkea siksi, että hallituksen toimet, kuten energiaverojen korotukset, ovat kiihdyttäneet inflaatiota. Myös hallituksen vastuuton lisävelanotto lietsoo Jungnerin mukaan epävarmuutta.
Laaninen vetoaa siihen, että tällä viikolla Suomen maksama korko valtion lainoista on ollut hivenen nousussa verrattuna Saksaan.
- Korkoeroissa ei puhuta suurista luvuista. Olisikohan se prosentin sadasosan luokkaa, sanoo Laaninen.
Laaninen toteaa myös, että talousasiantuntijat voivat selittää Suomen ja Saksan korkoeroa muullakin tavalla. Hän osoittaa kuitenkin sormellaan demareita.
- SDP on jättänyt koko ajan avoimeksi, onko se tukemassa Portugalin pakettia vai ei.
Urpilainen: Keskustalla hätä
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kommentoi korkokeskustelua Ylen suuressa vaalikeskustelussa. Hänern mukaansa korkokiistelyssä kertoo keskustan hädästä.
- Kun asia-argumentit eivät riitä, kaivetaan möröt kaapista. Pelottelupolitiikka ei ole vastuullista politiikkaa. Ei missään tapauksessa pidä paikkansa, että opposition puheet olisivat nostaneet Suomen korkoja
Korot vakaita
YLE Uutiset selvitti korkotason muutoksia Valtiokonttorista. Laanisen väitteestä huolimatta korot ovat pysyneet tällä viikolla hyvin vakaina suhteessa muihin maihin. Keskiviikkona ja torstaina Suomen valtion kymmenen vuoden obligaatioiden korko oli 3,60 prosentissa.
Pidemmissä koroissa esimerkiksi Suomen valtion kymmenen vuoden obligaatioiden korkoihin vaikuttaa eniten sijoittajien arvioima luottoriski eli se, kuinka suurella todennäköisyydellä valtion arvioidaan pystyvän maksamaan luottonsa takaisin. Näissäkään koroissa ei ole ollut merkittäviä muutoksia. Euroopassa Saksa saa luottonsa halvimmalla ja kriisimaat kalleimmalla.
Lyhyet markkinakorot määräytyvät Euroopan keskuspankin päätösten mukaan.
Euribor-korot puolestaan perustuvat pankkien välisten määräaikaistalletusten korkotarjouksiin. Euriborit ovat olleet pääsääntöisesti nousussa jo kuukausien ajan.