Turun Sanomatihmettelee pääkirjoituksessaan, kuinka ulkopolitiikka on jäänyt vaalikeskusteluissa marginaaliin. Lehden mukaan "eduskuntavaalitoreilla, -mökeillä ja -studioissa on väitelty ankarasti" muun muassa vakausrahastoista, ydinvoimasta, veroista, eläkkeistä, työllisyydestä ja leikkauslistoista. "Sen sijaan ulkopolitiikasta puolueet ja ehdokkaat ovat sanoneet vähän ja ympäripyöreästi." "Kansainvälisiä asioita sivutaan lähinnä Euroopan unionin kautta."
Ulkopolitikan puhumisesta jossain määrin eri linjoilla on
Savon Sanomat. Lehden pääkirjoituksen mukaan Libya ja EU vievät huomion kotimaan taloudesta. Lehti kirjoittaa, että "seuraavan neljän vuoden suurin poliittinen voimainponnistus on saada Suomen valtion- ja kansantalous kuntoon. Valtion velkaantuminen on saatava pysähtymään, mutta menojen leikkauksista huolimatta on turvattava kaikille kansalaisille tasa-arvoinen kohtelu ja riittävä toimeentulo". Savon Sanomat harmitteleekin, että "vaalien alla poliitikoilla on taipumus vältellä ikäviä asioita, joten julkisuudessa puoluejohtajat väittelevät mieluummin Libyasta ja Euroopan unionista".
Ydinvoimavastaisuus kukkii Saksassa
Saksan ydinvoimavastaisuus puhuttaa puolestaan ulkomaankirjeenvaihtaja Katarina Baeria Helsingin Sanomien Merkintöjä -palstalla. "Jotain erikoista siinä on, että saksalaiset vastustavat ydinvoimaa niin kiihkeästi. Vai ovatko ranskalaiset, britit, ruotsalaiset ja suomalaiset immuuneja säteilylle - tai yksinkertaisesti laiskoja, kun eivät ole juuri mieltään osoittaneet?" kysyy Baer. Baer pohtii syitä saksalaisten ydinvoimavastaisuuteen ja löytää kiinnostavimman selityksen puolanjuutalaisen Henryk Broderin lehtikolumnista. "Natsien propagandakoneisto varoitti saksalaisia liittoutuneiden hirmuisesta kostosta, jos Saksa häviää sodan." Tuota kostoa ei länsisaksalaisille kuitenkaan tullut ja "saksalaisten yllä on siitä asti leijunut kostonpelko". Niinpä "kamppailu ydinvoimaa vastaa on nykysaksalaisille" kuin "tulevaisuuden ydintuhoholokaustin vastustamista". "Alas ydinvoima, jottei kostoa seuraa."
Laatua luomuruokaan
Luomuruuan laatua pohtii keittömestari Hans Välimäki Kauppalehden kolumnissaan. Välimäen mukaan "ylihintaisten luomuputiikkien" pitäisi "pitää kieli hinnoittelun ja tavaran laadun suhteen keskellä suuta"."Kiusaus härskiin rahastamiseen on luomuilijoilla ymmärrettävästi kova, kun kysyntä on tarjontaa suurempaa ja yhteiskunta suosii jääräpäisesti maataloudessa tehotuotannon mallia." Välimäki penää perusteluja luomutuotteiden monesti jopa kaksinkertaiseen hintaan, eikä siihen hänen mielestään riitä esimerkiksi se, että "tuote on maultaan kitkerää ja muistuttaa veltohkoa suomalaista miestä". Kolumnissaan Hans Väkimäki kehottaakin luomun ostajia vaatimaan laatua, "niin latu on auki".