Vaalitentin aluksi puheenjohtajilta tentattiin jälleen kerran kantaa Euroopan kriisimaiden rahoitukseen. Kriisirahoitusta tiukasti vastustavan Timo Soinin mukaan eduskuntavaalit ovat kansanäänestys, joka suomalaisilta evättiin, kun Suomi vietiin euroon. Mari Kiviniemi puolusti hallituksen toimintaa EU:n kriisirahastojen suhteen.
- Ratkaisut eivät ole olleet mukavia. Kreikan ja Irlannin lainat ovat vastenmielisiä, koska he ovat hoitaneet asiansa huonosti. Emme kuitenkaan halua ajautua lamaan, tästä syystä päätökset on tehtävä. Huolimatta siitä, että olemme saaneet Euroopassa änkyrän maineen, me haemme EU:ssa sellaista ratkaisua, etteivät Suomen vastuut kasvaisi, totesi Kiviniemi.
Urpilainen: Suomen vastuut voivat tuplaantua
Mari Kiviniemen ja Jutta Urpilaisen välille syntyi myös kiistaa Suomen osuuden kasvattamisesta väliaikaisista kriisirahastossa ja SDP:n linjasta. Kiviniemi arveli Urpilaisen ilmoittautuneen puoliksi Soinin leiriin, kun Urpilainen totesi, ettei puolue hyväksy väliaikaisen kriisirahaston osalta takauksien lisäämistä, erityisesti jos pankkien vastuuta ei ole siinä mukana.
- Tähän asti olet todennut, ettei Suomi ole sitoutunut takuiden kasvattamiseen. Euroopan sanomalehdet ja politiikot, Merkel etunenässä ovat todenneet, että Suomi on käytännössä jo sitoutunut takuuksien kasvattamiseen, jotta tämä 440 miljardia euroa saadaan todellisuudessa käyttöön, hyökkäsi Urpilainen.
Kiviniemi kiisti Urpilaisen väitteen, että mitään päätöksiä väliaikaisen kriisirahaston takauksien kaksinkertaistamisesta tai kasvattamisesta olisi tehty.
Jyrki Katainen kertasi, ettei nykyisessä väliaikaisessa kriisirahastossa ole pankkien ja sijoittajien vastuuta mukana, halusi Urpilainen sitä tai ei. Katainen halusi myös tietää, millainen on se yksityisen sektorin vastuu, jota sosiaalidemokraatit haluavat ajaa, mikäli se on hallituksessa. Urpilainen totesi, että jokaisen summan käytöstä olisi tehtävä eduskunnassa erillinen päätös.
Urpilainen ja Soini väläyttelivät lainojen ja takausten sijaan Euroopan kriisimaille velkasaneerausta. Kreikan mahdollinen ajautuminen velkasaneeraukseen saikin aikaan vilkkaan keskustelun. Kiviniemen ja Kataisen mukaan olisi mahdollista, että maan velkasaneeraus saattaisi laukaista Euroopassa ketjureaktion, joka ajaisi sen samanlaisen lamaan kuin vuonna 2009 finanssikriisin jälkeen.
Jyrki Katainen painotti, että sitoutuminen Euroopan talousvakauteen on myös Suomen kannalta paras ratkaisu maan vientiteollisuuden takia.
Kiviniemi ei vastannut leikkauskohteisiin
Suomen valtiontalous on miinuksella 8 miljardia euroa, joten myös seuraavalla vaalikaudella kansalaiset voivat odottaa menoleikkauksia. Keskustan Kiviniemi oli ainoana haluton antamaan vastausta kysymykseen kahdesta keskeisestä säästökohteesta, jos tuleva hallitus joutuisi menoleikkauksiin. Hän ilmoitti, ettei keskusta ole valmis leikkaamaan lapsiperheiden tukia ja perusturvaa.
Sen sijaan Kiviniemi luotti vahvasti talouskasvuun ja menokuriin valtion talouden tasapainottamisessa. Keskustan säästöohjelman haarukka oli 0 - 2:teen miljardiin euroon. Säästöjen sijaan valtion talous tasapainotettaisiin veroja kiristämällä, työuria pidentämällä ja rakenteellisilla uudistuksilla terveydenhuollossa.
Urpilainen hakisi ensisijaisesti säästöt elinkeinotuista ja puolustusmenoista, esimerkiksi asevarusteluohjelmista. Lisäksi sosiaalidemokraattien 500:n miljoonan euron säästökuurissa leikattaisiin hallinnon päällekkäisyyksistä. Urpilaisen suunnitelmassa neljäsosa valtion budjetin menoista jäädytettäisiin kahdeksi vuodeksi, mutta tämä ei koskisi perusturva- tai palkkamenoja.
- Seuraavasta vaalikaudesta ei selvitä ilman leikkauksia, se on sanottava ääneen, painotti Urpilainen.
Soini: Puolustusvoimia ei saa heikentää
Myös Jyrki Katainen jäädyttäisi menot nykyiselle tasolle, ja mikäli menoja lisättäisiin jossain kohdassa, pitäisi toisesta leikata lisää. Kokoomuksen 400 miljoonan euron säästöohjelmassa nipistettäisiin yritystuista ja vaalikauden loppupuolella myös puolustusmenoista. Lisäksi rahoja kohdennettaisiin uudestaan tai Kataisen sanoin "nurkkia siivottaisiin".
Yritystuet olivat myös Timo Soinin ykköskohde. Lisäksi hän nipistäisi kehitysavusta ja maahanmuuton kustannuksista sekä tekisi rakenneuudistuksia kunnissa ja terveydenhuollossa. Sen sijaan Soini ei leikkaisi sotilailta, koska Naton ulkopuolella pysytteleminen vaatii hyvin varustettuja puolustusvoimia. Katainenkin tuli katumapäälle Soinin puheiden jälkeen, hän ei leikkaisikaan asevarusteluohjelmista.
Puoluejohtajat varoivat ottamasta kantaa mieluisimpiin hallituskumppaneihin vaalien jälkeen. Kaikki korostivat vaalituloksen ratkaisevan. Ainoastaan Timo Soini nimesi ainoana mieluisan hallituskumppanin ja sanoi sen olevan senioripuolue.