Juuri seitsemän vuoden jatkoajan Suomen Pankkiin saanut Erkki Liikanen tähyilee jo kohti Frankfurtia ja Euroopan keskuspankkia.
Liikasen nimi nousi vakavasti esiin helmikuun alussa, kun Saksan keskuspankin pääjohtaja Axel Weber yllättäen ilmoitti jäävänsä keskuspankki-kisasta pois.
Weberiä oli pidetty itsestään selvänä seuraajana nykyiselle pääjohtajalle Jean-Claude Trichet´lle. Saksalla ei muita vakavasti otettavia ehdokkaita ole, joten katseet ovat kääntyneet kohtia Suomea.
YLE Uutisten haastattelema Liikanen varoo sanojaan, mutta ei kiistä kiinnostustaan tehtävää kohtaan. Liikanen kuitenkin pitää keskustelua asiasta vielä liian aikaisena.
- Tämä on ihan tavattoman varhaista, pääjohtaja Trichet jatkaa lokakuun loppuun asti virassaan ja olemme keskellä kovin suuria ja vaikeita ratkaisuja edelleen. Nyt on tärkeätä rauhoittaa tilanne, hoitaa pöydällä olevat asiat ja pääjohtajakysymykseen ehditään vielä palata.
Liikanen painottaa, että ratkaisun tekevät lopulta Euroopan valtiojohtajat.
- Uskon, että he haluavat tehdä ratkaisun, joka on EKP:lle ja euroalueelle paras enkä halua häiritä heidän pohdintaansa ja harkintaansa omilla kommenteillani.
Vanhana poliitikkona Liikanen haluaakin edetä nyt varovasti, koska pääjohtajavaihdos on vasta lokakuussa.
- Parasta on se, ettei hätäillä asian kanssa vaan annetaan mennä sen siihen vaiheeseen kun päätökset pitää tehdä. Nyt ei ole niiden aika.
Kysymykseen, kai hän voi kuitenkin myöntää, että tehtävä on tavattoman mielenkiintoinen, Liikanen vastaa seuraavasti:
- Ja vaikea.
Italia vahvoilla virkaan
Vahva kandidaatti EKP:n johtoon on myös Italian keskuspankkiiri Mario Draghi, hänen takanaan on seissyt myös Ranska. Toisaalta italialaisen nimittämistä keskuspankin johtoon emmitään muun muassa Saksassa, kun euroalue rämpii nykyisessä talouskriisissään.
Kompromissiehdokasta Saksan ja Ranskan väliseen kiistelyyn tarjoavat myös Luxemburg ja Hollanti. Luxemburgin ehdokas on keskuspankkiiri Yves Mersch ja Hollannin niin ikään keskuspankkiiri Nout Wellink. Muita nimiä ei kisaan vakavasti ole spekuloitu.
Liikasen etuna pidetään kuitenkin hänen laajaa taustaansa. Liikanen on paitsi keskuspankkiiri, myös entinen pitkäaikainen EU-komissaari, eikä haittaa ole ex- valtiovarainministerin tittelistäkään.
Liikasen suurin este puolestaan on se, että Suomella on jo talouskomissaari Olli Rehn. Samalle jäsenmaalle ei yleensä haluta antaa kahta näin olennaista virkaa, vieläpä samalta toimialalta.
Hallitus ei vielä lobbaa Liikasta
Valinnan esteenä, tai ainakin hidasteena tuntuu olevan myös Suomen sisäpolitiikka. Liikasen demaritausta ei nyt ole käyvintä valuuttaa keskusta- ja kokoomusjohtoisessa hallituksessa. Pääministeri Mari Kiviniemi myöntää, ettei Liikasen puolesta ole lobattu.
- Koko ajanhan tilanne elää ja muuttuu, mutta nyt ei ole ollut tarvetta tehdä sellaisia päätöksiä, että tässä lobbauspuuhiin lähdettäisiin.
Kiviniemen mukaan tilanteen kehittymistä kuitenkin seurataan ja tarkkaillaan.
- Näyttää siltä, että ehdokkaita kyllä riittää. Mutta me olemme tässä tilanteessa nyt ikään kuin valmiudessa ja tarkkailijan roolissa.
Kiviniemen mukaan on kuitenkin selvää, että jos sellainen tilanne aukeaa, että pääjohtajan paikka olisi mahdollinen Suomelle, niin siinä tapauksessa hallitus toimisi.
- Mutta nythän tämä tilanne ei näytä siltä, Kiviniemi lisää.