Otteita ohjeesta

Kansanedustaja vastaa avustajan esimiehenä siitä, että avustajan työaikaa ei käytetä ns. varsinaisen vaalityön tekemiseen. Toisaalta avustajalla on velvollisuus kieltäytyä vaalityön tekemisestä.

Vaalityöhön rinnastettavaa työtä avustaja voi tehdä työsuhteessa eduskunnan kansliaan edellyttäen, että sitä tehdään avustajan toimenkuvan mukaisesti.

Avustajalla on oikeus tehdä työajan ulkopuolella ja vuosilomalla ollessaan varsinaista vaalityötä (sekä omaa että edustajan), edellyttäen, että sitä tehdään avustajan toimenkuvan mukaisesti.

Kansanedustajan avustaja ei voi toimia kansanedustajan palkattuna vaalipäällikkönä, koska avustaja ei voi tehdä mitään muuta palkattua työtä työsuhteensa aikana, vuosiloma-aika mukaan lukien.

Eduskunnan kanslia työnantajana katsoo, että työsopimuslain (55/2001) 3. luvun 1 §:n mukainen työntekijän lojaliteettivelvoite vaarantuisi, jos kansanedustajan avustaja, joka on eduskunnan kanslian palveluksessa, ryhtyisi tekemään vaalityötä kansanedustajan palveluksessa samaan aikaan kun avustajan työsuhteessa vaalityön tekeminen on pääsääntöisesti kielletty.

Lisäksi menettely asettaisi muut kansanedustajan paikasta kilpailevat ehdokkaat eriarvoiseen asemaan ja sitä kautta aiheuttaisi vahinkoa eduskunnalle ja demokraattiselle järjestelmälle.

Eduskunnan kanslia ei anna kansanedustajan avustajalle sivutoimilupaa kansanedustajan palkallisena vaalipäällikkönä toimimista varten. Avustaja voi hakea eduskunnan kanslialta palkatonta työstä vapautusta palkattuna vaalipäällikkönä toimimista varten.

Vaalityön määrittely

Ns. varsinainen vaalityö

- kansanedustajan vaaleihin valmistautumisen yhteydessä tarvitsema tuki ja apu esimerkiksi vaalipaneelin tai -materiaalin valmistelu

- tähtää kansanedustajan valituksi tulemiseen eduskuntaan tai valtuustoon

- aloitetaan yleensä noin 2 - 4 kuukautta ennen vaaleja

- tehdään yleensä puolueen osoittamissa tiloissa, ns. vaalikentällä ja/tai muualla kuin eduskuntatalossa taikka maakunta-avustajan työpaikassa

- yleensä ns. vapaaehtoistyötä (poikkeus: palkattu vaalipäällikön tehtävä)

Vaalityöhön rinnastettavissa oleva työ

- avustajan toimenkuvan mukainen työ, vaikka sillä olisikin liittymäkohta/liittymäkohtia kansanedustajan vaalityöhön, esimerkiksi yhteydenpito sidosryhmiin (ml. vierailijaryhmien vastaanotto eduskuntatalossa)

- tehdään eduskuntatalossa taikka maakunta-avustajan työpaikassa

Lähde: Hallintojohtaja Pertti Rauhion ohje kansanedustajalle avustajan työajan käytöstä (19.1.2011)

Eduskunnan hallintojohtajan Pertti Rauhion tammikuisen paimenkirjeen mukaan kansanedustajan avustaja ei saa tehdä omaa tai avustamansa edustajan varsinaista vaalityötä palkallisella työajallaan. Myös palkattuna vaalipäällikkönä toimiminen oman toimen ohessa on kielletty.

Työntekijäpuoli on kritisoinut etenkin sivutoimikieltoa lakiin perustumattomana, mutta ohje ei ole muuttunut. Ohjeistus on tiettävästi ensimmäinen kirjallisessa muodossa, taustalla on osin myös vaalirahakohun tuoma jännite.

- Työsuorituksena tehtävät vaali-avustukset täytyy myös kirjata. On ihan hyvä tuoda tämä asia selkeästi ohjeessa esille, sanoo hallintojohtaja Pertti Rauhio.

Moni avustaja ja edustaja pitää ohjetta monimutkaisena

Avustajille vaalityökielto voi olla kiusallinen, koska vaalityön erottaminen muusta työstä on vaikeaa. Useampi itäsuomalaisedustajan avustaja kieltäytyikin haastattelusta.

Eteläsavolaisedustaja Heli Järvisen (vihr.) avustaja, itsekin eduskuntaan pyrkivä Heikki Vento (vihr.) teki omat ratkaisunsa ja jäi yhdistetylle vuosilomalle ja palkattomalle vapaalle. Vento näkee hallintojohtajan ohjeen monimutkaisena.

- On tärkeää, että avustajat eivät tee kampanjaa työaikana. Kun avustaja pitää kalenteria, kirjoittaa tiedotteita ja lähettää kirjoituksia, se on ihan normaalia toimintaa. Siinä vaiheessa kun tehdään vaalityötä, ne sekoittuvat iloisesti, ja hallinto ei ole rajannut tätä millään tavalla yksityiskohtaisesti, Vento sanoo.

Vaalityön määritteleminen hankalaa

Vaalityön määrittelyongelman myöntävät muutkin. Eduskunnan iisalmelainen varapuhemies Seppo Kääriäinen (kesk.) on sivunnut asiaa jo aiemmin avustajien työtehtäviä pohtivassa työryhmässä. Kääriäinen puolustaa ohjeistusta.

- Hallintojohtaja on tehnyt kyllä parhaansa ja hyvää työtä, mutta hän on mahdottoman tehtävän edessä. Suosittelen, että tuota ohjetta luetaan todellakin terveellä järjellä, Kääriäinen toteaa.

Kuopiolainen kansanedustaja Erkki Virtanen (vas.) pitää ohjeistusta sinänsä tervetulleena asiana, mutta tammikuinen ohje on Virtasen mielestä liian vaikeaselkoinen.

- Siinä ikäänkuin ajatellaan, että avustajan työstä voitaisiin erottaa tällainen poliittinen osuus. Kansanedustajan työ on vaalityötä alusta alkaen ja avustaja avustaa siinä työssä. Tuntuu kummalliselta, että se pitäisi tai sen voisi katkaista kuukautta ennen vaaleja, Virtanen sanoo.

Ohjetta ei valvota

Vaalityön tekemistä työajalla ei varsinaisesti valvo kukaan, eikä sanktioita ohjeen noudattamatta jättämisestä ole. Osa avustajista lieneekin jättänyt ohjeistuksen omaan arvoonsa. Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo, että avustajilta ei vaaditakaan ihmeitä ja järjen käyttö on sallittua.

- Avustajan ei tarvitse säikkyä eikä miettiä sitä, että mennäänkö tässä jonkun rajan yli, kun tekee sitä normaalia työtä mitä on tehnyt tähänkin asti, Rauhio toteaa.