Uusin vaalitaistelun muoto on kilpailla sillä, kuka asettaa itselleen korkeimman esteen mennä hallitukseen, irvailee Iltalehti pääkirjoituksessaan.
Mitä lähemmäksi eduskuntavaalit tulevat, sitä useampia ja sitä jyrkempiä kynnyskysymyksiä jotkut pääministeriehdokkaat nostavat oman puolueensa eteen. Ennätystä pitänee hallussaan perussuomalaisten Timo Soini. Kynnyksistä korkein on epäilemättä Suomen suhtautuminen EU:n kriisirahastoihin.
Suomen vastuut euron vakauttamisessa nousevat yli 12 miljardiin euroon, josta noin 1,4 miljardia on rahaston pääomaan maksettavaa käteistä. Päätöstä euron kriisirahastosta käsittelee Maaseudun Tulevaisuus pääkirjoituksessaan.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Mari Kiviniemi pitävät päätettyä rahastorakennetta Suomen tavoitteiden mukaisena.
Perussuomalaiset sanoutuvat puheenjohtajansa Timo Soinin suulla jo nyt irti kaikesta lisävastuusta heikkojen euromaiden tukemisessa. Soinin linja on selvä. Sen sovittaminen uuden hallituksen linjaan on perussuomalaisten kannalta vaalienjälkeinen ongelma.
SDP:lle kysymys on hankalampi. Puolue on aiemmalla linjallaan vahvasti sitoutunut EU:n tiiviiseen integraatioon ja etenkin yhteisvaluuttaan, jonka osalta Suomen keskeiset päätökset tehtiin sosiaalidemokraattien johdolla.
Se, että rahoituksen pelisäännöt olisivat jääneet edelleen auki, olisi jättänyt oppositio-SDP:lle vapaammat kädet arvostella hallitusta. Nyt se ase on riisuttu. Täydellinen takinkääntö on puolueelle toki mahdollinen, mutta mitä se vaikuttaisi jo nyt ankarasti koeteltuun uskottavuuteen?
Elämää eduskuntavaalien jälkeen
Kukkulat horjuu, Paavo pysyy, kuuluu Ilkan mahtipontinen pääkirjoitusotsikko. Vaikka presidentinvaalikeskustelua on viritelty jo jonkin aikaa, ei ehdokas-, eikä edes ehdokasehdokasnimiä ole juuri ilmaantunut.
Eilen taisto avattiin keskustassa, ja kukapa muu tämän avauksen olisi tehnyt, ellei ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen. Yksilön kannalta Väyrysen ilmoittautuminen keskustan presidenttiehdokasjäsenvaaliin on ymmärrettävää ja nerokastakin.
Gallupit ovat ennustaneet Väyryselle Uudeltamaalta heikohkoa vaalitulosta, jopa eduskunnasta tipahtamista. Presidenttiehdokkaaksi pyrkiminen nostaa konkaripoliitikon julkisuusarvoa juuri sopivasti eduskuntavaalien alla.
Yksityinen on yleistä
Kiinnostaisi tietää, mitä tunisialainen Fauda Hamdi tuumii seuraillessaan maailman tapahtumia, kysyy Helsingin Sanomien uutispäällikkö Virve Kähkönen Näkökulma-kirjoituksessaan.
Hamdi on Sidi Bouzidin kaupungissa asuva 45-vuotias nainen, joka ainakin vielä joulukuussa työskenteli poliisitarkastajana. Hänen tehtäviinsä kuului esimerkiksi katumyyjien kyttääminen ja sakottaminen.
Joulukuun 17. päivänä Hamdin kynsiin joutui hedelmä- ja vihanneskauppias Muhammed Bouazizi. 26-vuotias Bouazizi oli tavalliseen tapaan parkkeerannut myyntikärrynsä kaupungin kadulle. Vihanneskauppias joutui poliisikomisarion ja tämän apureiden nöyryyttämäksi ja pieksämäksi. Hänen vaakansa takavarikoitiin.
Ei tainnut tarkastaja Hamdi tietää, mihin ryhtyi. Oikeusmurhan kohdannut vihanneskauppias nimittäin turvautui äärimmäiseen tekoon. Hän sytytti itsensä tuleen. Liekit lietsoivat mielenosoituksia ympäri Tunisian. Tunisiasta ne levisivät ympäri arabimaailman. Libyassa syttyi sisällissota. Ja tarina vain paisuu.
On tapahtunut sekin ihme, että Venäjällä Putinin ja Medvedevin tandem näyttää ensi kerta polkevan eri suuntiin. Kiinnostaisi kovasti tietää, mitä Hamdi ajattelee seuraillessaan maailman tapahtumia. Näin Helsingin Sanomat.