Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi viime viikolla arviointiraportin perusturvan riittävyydestä. Sen mukaan asumiskulut vievät perusturvan varassa elävien tuloista leijonanosan. YLE Uutiset kysyi nykyisiltä eduskuntapuolueilta sähköpostikyselynä, mitä konkreettisia keinoja niillä on asumismenojen pienentämiseksi.

Ylivoimaisesti suosituin vastaus oli sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon vahvistaminen. Kelan tutkimusprofessori Olli Kankaan mielestä tämä oli odotettavissa, kun puhutaan rajatusti perusturvaa saavien tilanteesta, mutta uuttakin vastauksissa on.

- Jos katsotaan historiallisesti eri puolueiden asuntopoliittisia linjauksia, niin tässä voi nähdä jotain uutta. Vasemmistopuolueet ovat puhuneet vuokra-asuntojen rakentamisen puolesta, vähän samaan tapaan kuin Ruotsissa. Kokoomus ja keskusta ovat enemmän korostaneet omistusasumista ja sen edellytyksiä, Kangas pohtii.

Kangas muistuttaa, että asuntotuotannon vaikutus näkyy vasta 10 - 20 vuoden kuluttua, joten se ei auta tämän hetken ongelmiin. Siksi perusturvan, asumistuen ja toimeentulotuen tason miettiminen on edelleen tulevalla hallituksella edessä.

Myös muita keinoja nostetaan esiin. Perussuomalaiset, SDP ja keskusta vastustavat energiaveron korotuksia. Perussuomalaisten mielestä julkisen tuen varassa eläviä maahanmuuttajia ei pitäisi keskittää asumaan vain kasvukeskuksiin. Kristilliset asettaisivat asunnottomat etusijalle asunnonvalinnassa. Vasemmistoliitto korottaisi reilusti asumistukea. Vihreät toteaa, että lyhyellä aikavälillä asumiskustannusten pienentäminen on mahdotonta.

Eroja painotuksissa

Puolueiden vastauksista löytyy myös painotuseroja. Vanhat asutuskeskuspuolueet SDP ja kokoomus korostavat asutuskeskusten, lähinnä pääkaupunkiseudun, asuntotuotantoa. Keskustan vastauksessa korostuvat muutkin kunnat ja se myös moittii pääkaupunkiseudun asioiden tilaa.

Vanha tulonsiirtolinja näkyy vahvasti Vasemmistoliitossa, joka selvästi liputtaa asumistuen korottamisen puolesta. Kokoomus puolestaan nostaa esiin työllisyyden merkityksen tilanteen parantamisessa.

Tutkimusprofessori Kangas näkee eroa myös suhtautumisessa kaavoituspolitiikkaan.

- Eroa on siinä, miten nähdään "julkisen käden" merkitys kaavoituksessa. Kokoomusta lukuun ottamatta, muut puolueet puhuvat sen puolesta, että kaavoituspolitiikalla pitäisi taata halpoja tontteja ja halpaa asuntotuotantoa.

Selkeimmin perusturvantason nostamisen puolesta liputtavat Vasemmistoliitto ja kristilliset, vihreät nostaisivat asumistuen piiriin myös pienipalkkaiset. Halua asumistukijärjestelmän uudistamiseen ja jossain määrin jopa rahan lisäykseen on muissakin puolueissa.

Asumistukijärjestelmä muutoksessa

Sen sijaan Sata-komiteankin ehdottama neljän erilaisen asumistuen yhdistäminen ei noussut vastauksissa esiin. Kelan tutkimusprofessori Olli Kangas pitää tätä mielenkiintoisena, joskin ymmärrettävänä vaalien alla. Asumistukijärjestelmien yhteen sulatus kun tarkoittaisi sitä, että eläkkeensaajien asumistuki heikentyisi, kun he joutuisivat yleisen asumistuen piiriin.

Kangas uskoo, että tämä keskustelu ja mahdolliset uudistukset toteutetaan heti vaalien jälkeisinä vuosina ennen kuin uudet vaalit painavat päälle.

- Näiden vastausten perusteella voisi olettaa, että löytyy hallituskoalitio, joka lähtisi uudistuksiin. Se on tietysti iso kysymys löytyykö poliittista uskallusta, mutta Kelan kaltaisen organisaation kannalta olisi tietysti helpompaa, että järjestelmä yksinkertaistuisi, Kangas toteaa.

Yhdestä asiasta puolueet ovat täysin yksimielisiä. Vuokrasäännöstelyä ei yksikään puolue kaipaa eikä halua takaisin.