Viime perjantaina pikkutunneille venyneen ylimääräisen euromaiden johtajien huippukokouksen jälkeen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) otti kunnian siitä, että Suomi oli torjunut veronmaksajien lisätaakan ylivelkaantuneiden maiden auttamiseksi.
”Päätelmissä tämä ongelma poistui eli lisätakauksia ei nyt olla antamassa”, kertoi Kiviniemi lauantaina aamuyöllä. ”Kyllä otan tästä Suomelle kunnian, että näitä takauksia ei nyt nosteta.”
Kiviniemen torjuntavoitto jäi hyvin lyhytaikaiseksi, sillä kukaan muu ei tulkinnut päätöstä pysyväksi, ei edes Suomen vankin tuki Saksa. Kolme päivää myöhemmin maanantaina euroryhmän valtiovarainministerien kokouksen päätteeksi luxemburgilainen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoitti, että takausten lisääminen on käytännössä ainoa keino vahvistaa väliaikaisen kriisirahaston nettovoimaa.
Tiistaina jopa valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) viesti oli jotain ihan muuta kuin pääministerin perjantain ja lauantain vastaisena yönä.
”Juuri silloin ei tarvinnut tehdä päätöstä. Mutta tämä on meidän edessä joka tapauksessa, kun on kerran päätetty hyvin yksiselitteisesti, että 440 miljardia euroa pitää saada käyttöön. Uskon, että takuut ovat siinä joko suuressa tai pienemmässä roolissa”, sanoi Katainen valtiovarainministerikokouksen jälkeen Brysselissä.
Vaalit leimaavat kommentteja?
Suomalainen äänestäjä joutuu miettimään, kertovatko ministerit kommenteissaan aidosti eurooppalaisen talouspolitiikan remontista vai sävyttävätkö kommentteja edessä olevat vaalit?
Voiko hallitus luvata, että äänestäjät eivät joudu maksamaan enää euroakaan muiden maiden virheistä, kun Suomi on sitoutunut turvaamaan euron vakauden?
Ensi viikolla torstaina ja perjantaina koko EU:n johtajisto istuu soikean pöydän ääreen ja yrittää taas päättää Unionin suurimmasta talousremontista. Poliittinen sopu on jotain ihan muuta kuin sopiminen teknisistä yksityiskohdista, jotka parhaimmillaan jalostuvat kaikkia sitoviksi laeiksi.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen arvioi, että keinoista sovitaan todennäköisesti kesään mennessä.
”On paljon poliittista painetta ja jonkin verran markkinapainettakin, että päätös pitäisi saada pikaisesti, mutta meille on tärkeätä, että se tehdään pysyvän järjestelmän (kriisirahaston) päätöksen yhteydessä.”
Keskeneräisistä kysymyksistä ei edelleenkään puhuta?
Pysyvä kriisinhallintajärjestelmä korvaa nykyisen Kreikan takia kasaan juostun väliaikaisen 440 miljardin euron hätäapupaketin. Se tulee voimaan vasta kesäkuussa 2013, mutta sitä ennen markkinauskottavuuden takia väliaikaista rahastoa pitää vahvistaa, jos vaikka Portugali tai Espanja sittenkin vajoaa Kreikan ja Irlannin tapaan maksukyvyttömyystilaan eli konkurssiin.
Poliittisista sitoumuksista huolimatta pääministeri Kiviniemi pitää päätettynä, että kriisirahastoa ei vahvisteta, tarvetta ei ole. Näin Kiviniemi sanoi Brysselissä viime viikonloppuna:
”En tietenkään voi mennä takuuseen, minkälainen tilanne on kuuden kuukauden tai vuoden päästä. Tämä päätös on tehty eikä minulla ole mitään syytä epäillä, että tähän päätökseen jouduttaisi jollain aikavälillä palaamaan.”
Kolme vuorokautta myöhemmin hallituskumppani, kokoomuksen valtiovarainministeri Jyrki Katainen arvioi toisin.
”Oma näkemykseni on, että takuiden kasvattamista pitää joka tapauksessa käyttää, mutta onko se ainoa vai tuleeko rinnalle muita keinoja, sitä me emme vielä tiedä. ”
Muita keinoja voisivat olla rahaston pääomittaminen, parhaiden luottoluokitusten alentaminen ja velkamaiden tulojen korvamerkitseminen lainojen vakuudeksi.
Väliaikaisen kriisirahaston merkitys koko talousremontissa on vähäinen, mutta veronmaksajien eli äänestäjien kannalta ehkä merkityksellisin, koska kyse on suoraan heidän rahoistaan.
Edellinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) lanseerasi ajatuksen, että keskeneräisistä asioista ei puhuta. Kiviniemikin näyttää toteuttavan sitä.
Vasta vaalien jälkeinen eduskunta voi hyväksyä päätökset, joita ensi viikolla tehdään. Äänestäjillä on oikeus odottaa, että puheenjohtajat kertovat, mitä kukin puolue hallituksessa tai sen ulkopuolella on valmis tekemään Euroopan talouden vakauden puolesta.