Keskustalla on päättyneellä nelivuotiskaudella ollut kolme kansanedustajaa Kymen vaalipiiristä. Etelä-Karjalasta toista kautta eduskunnassa istuu Kimmo Tiilikainen. Kymenlaaksosta puoluetta edustavat Markku Pakkanen ja Markku Laukkanen.
Maankäyttö- ja rakennuslaki tiukentui
Eduskunta äänesti tällä viikolla tiukennuksista maankäyttö- ja rakennuslakiin. Laki ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköitä keskusta-alueille. Maakunnassa on koettu, että Helsingistä käsin sanellaan maakuntien kehitystä.
Kuinka vaikeaa oli painaa jaa-nappia hallituksen esityksen puolesta?
Tiilikainen: Myös keskustassa on katsottu, että on vaara, että valta siirtyy helsinkiin. Päätökseen kirjattiin lausuma, että kokonaisuudistuksessa korostetaan maakuntien päätösvaltaa. Asiaan varmaan palataan viimeistään hallitusneuvotteluissa.
Miten perustelit ratkaisun vieressä seisovalle maakunnan miehelle, joka kenties haaveilee Ikeasta Selkäharjuun?
Tiilikainen: Täsmälleen samoilla sanoilla.
Ari Torniainen, löytyikö sinulta ymmärrystä?
Torniainen: Osittain löytyy. Päätökset tulisi tuoda lähemmäs maakuntia tässäkin asiassa.
Etelä-Savossa oltiin yhtenä rintamana lakia vastaan ja mukana olivat myös hallituspuolueiden kansanedustajat. Millainen tulevaisuus tällaisilla rivien rikkojilla on Keskustan sisällä? Kertoo varmasti siitä vaikeudesta mikä on alueellisessa edunvalvonnassa ja hallituspuolueen asemassa?
Tiilikainen: Ei heille mitään nyt tapahdu. Ei hallitusyhteistyötä tämän takia kiville ajeta. Vaalien jälkeen palataan asiaan puhtaalta pöydältä.
Torniainen: Toivon, että maakuntien näkemykset ja erilaisuudet huomioidaan. Me olemme täällä erilaisessa tilanteessa kuin jossain muualla jo rajankin vuoksi.
Mitä on keskustalainen vihreä talous?
Keskustan vaaliohjelma perustuu talouskasvulle ja vihreälle taloudelle. Mitä se käytännössä on Etelä-Karjalan kannalta?
Tiilikainen: Se tarkoittaa luonnonvarojen älykästä hyväksikäyttöä. Esimerkiksi biodieseltehdas palauttaisi uskon metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Talous pyörii ympäristöä kunnioittaen.
Torniainen: Etelä-Karjala on metsien on maakunta ja uusiutuvan enrgian käyttö myös pienemmässä mittakaavassa on hyödynnettävissä.
Ei kai tämäkään jalkaudu ilmaiseksi. Kansalaisia kiinnostaa tietää millainen hintalappu tälle vihreälle taloudelle on kirjoitettu?
Tiilikainen: Tällä vaalikaudella ympäristö- ja energiatekniikan kehittämiseen on laitettu tuntuvasti enemmän rahaa.
Mikä se suuruusluokka on?
Tiilikainen: Esimerkiksi biodieseltehtaan investointi on puolen miljardin luokkaa. Komissiolta toivottaisiin nyt ilmastopoliittista tukea demohankkeisiin. Sen jälkeen katsotaan kansallinen rahoitus
Otetaan esimerkiksi vaikka Etelä-Karjalaan kaavailtu pieni ekokylä. Miten paljon tällainen saa tukia?
Tiilikainen: Ei aina tarvita tukia. Ihmiset ovat keksineet sen, että noin voidaan toimia taloudellisesti. Järkevästi saa toimia ilman tukiakin.
Torniainen: Onhan maalampökin iso asia ja sitä käytetään entistä enemmän.
Suomen Keskusta ja EU-politiikka
Me elämme maailmassa, jossa yritykset kilpailevat keskenään, maat kilpailevat keskenään ja maanosatkin kilpailevat keskenään. Eurooppa ei ole maailmannapa vaan pikemminkin voimakkaasti ikääntyvä maanosa, joka taistelee nyt nousevaa Aasiaa vastaan.
Euromaiden johtajat ovat nyt sopineet kilpailukykypaketista, jossa maat sitoutuvat vastaamaan alueen haasteisiin, julkisen talouden kestävyysvajeeseen, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. On sovittu, että on yhteinen tavoite, mutta keinot maat saavat päättää itse. Mitä keinoja keskusta tarjoaa esimerkiksi työmarkkinoiden uudistamispaineeseen?
Torniainen: Työllisyys on ykkösasia Suomessa ja sen myötä talous paranee. On veroasiat, tukiasiat jne. panostus on tärkeää. Valtio ei voi yksin työllistää, täytyy luoda edellytyksiä.
Mitä työvoiman joustavuus tarkoittaisi vaikka Kaukaan paperimiehelle tai ovakolaiselle?
Tiilikainen: Suomi on rakennettu tähänkin saakka sopimalla, ei riitelemällä. Olemme vakavien taloushaasteiden edessä. Uskon, että suomalainen sopimisen perinne auttaa. Jokainen taho laittaa yhteisen edun yksityisen edun edelle.
Torniainen: Esimekiksi joudumme joustamaan työajoissa ja loma-ajoissa. Myös työnantajan pitää kuunnella työntekijää. Perhevapaat tulee hoitaa tasa-arvoisesti.
Voiko syntyäkin tilanne, että työvoima ei liikukaan työn perässä, työ ja tekijät eivät kohtaa?
Torniainen: Uskon, että työvoima haluaa liikkua. Asunnot ja työmatkat pitää olla kunnossa.
Yleisökysymykset:
Miksi tiilikainen ajoi jätevesiasetusta?
- Ajoin myös lievennystä. Nyt se on järkevällä tasolla ja siirtymäaikaa mm. pidennettiin. Unohdetaan yli-investoinnit.
Pitäisikö turpeentuottajat saada vastuuseen vesistöjen likaantumisesta?
Tiilikainen: Pitäisi saada vastuuseen. Luvassa pitää kuvailla vesiensuojelun hoitokeinot. pintavalutuskenttä. vesiensuojelu on numero 1.
Milloin rakennetaan rantarata Helsingin ja Pietarin välillä?
Tiilikainen: Olemassaoleva raide on hyvä, paremmat pysäkit mielummin.
Torniainen: Ykköshanke meillä on kuutostie välillä Taavetti-Lappeenranta. Tämän jälkeen sitten kaksoisraide välillä Luumäki-Imatra.