Kaksi kansalaista teki syksyllä 2009 oikeuskanslerille tutkintapyynnön silloisen pääministerin Matti Vanhasen esteellisyydestä Raha-automaattiyhdistyksen avustusten jakamisessa Nuorisosäätiölle, jolta Vanhanen oli saanut yli 23 000 euroa vaalitukea presidentinvaaleihin.
Vuoden kestäneen tutkinnan jälkeen oikeuskansleri Jaakko Jonkka päätyi siihen, että Vanhanen oli ollut esteellinen, ja asian jatkokäsittely siirtyi perustuslakivaliokunnalle.
Vanhanen on koko ajan kiistänyt jääviytensä. Tammikuussa 2010 hän ennakoi esitutkintaa.
- Tulen siinä kuulemisessa, jos sellainen järjestetään, kertomaan sen, mitä olen tämän jääviyden etukäteen selvittämiseksi tehnyt. Miten itse näen tämän jääviyden. En itse koe, että tässä olisi jääviyttä missään tapauksessa syntynyt, Vanhanen sanoi.
Oikeuskanslerin todettua esteellisyyden Vanhasen ensireaktio oli hämmentynyt.
- Silloin en hoksannut sitä, että tässä jääviysriski on olemassa. Yleensä aina toimin varovasti. Jos havaitsen jääviysriskin, niin on hirveän helppo vaan sanoa, että olen jäävi ja sen jälkeen tätä ongelmaa ei ole. Tässä asiassa en sitä hoksannut, Vanhanen selitti.
Poliisitutkinnassa ja perustuslakivaliokunnan kuulemisissa Vanhanen on kiistänyt jääviytensä.
Valiokunnan loppukuulemisessa Vanhanen vastasi asiantuntijoiden lausuntoihin, mutta eduskunnan käytävällä vastaukset olivat kortilla.
- En käy tätä keskustelua muualla kuin perustuslakivaliokunnan kanssa, Vanhanen kuittasi.
Valtakunnansyyttäjän mukaan syytekynnys valtakunnanoikeuteen ei ole ylittynyt.
Oikeuskanslerin tavoin myös rikosoikeuden asiantuntijat ovat pitäneet Vanhasta esteellisenä, mutta pelkkä jääviys ei ole vielä rikos.
Perustuslakivaliokunta joutuu nyt pohtimaan lähinnä sitä, pitäisikö Vanhaselle antaa nuhteet heikosta hoksaamisesta.