Ensi kevään eduskuntavaalien teemoiksi näyttäisivät nousevan ainakin maahanmuutto, vanhusten hoito ja peruspalveluiden järjestäminen yleensäkin sekä EU-jäsenmaiden talousongelmien tuomat rasitteet. Samaan aikaan suurennuslasin alla on kampanjoiden rahoitus.

Suuret puolueet myöntävät, että tämän kauden vaalirahakohu on vaikeuttanut näiden vaalien varojenkeruuta.

- Aikamoista varovaisuutta on kyllä, eikä puolueen ulkopuolista rahoitusta ole helppo saada, SDP:n toiminnanjohtaja Jari Blom toteaa.

Vihreät, vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja SKP toteavat, että niitä vaalirahasotku ei koske - tosin nämä puolueet muistuttavat myös, että niillä ei koskaan ole ollut suuria rahoja kampanjointiin käytettäväksi.

Vaalirahoituksen jälkipuheilta haluavat nyt välttyä muutkin puolueet. Niinpä ehdokkaat on pantu pänttäämään vaalirahalakia. Kokoomus ja keskusta ovat jopa ostaneet jokaiselle ehdokkaalle Lauri Tarastin kirjoittaman vaaliehdokkaiden ja puolueiden rahoitusoppaan. Muut ovat tyytyneet tiivistelmiin.

Koulutusta kaikille

Muutenkin etenkin suuret puolueet panostavat ehdokkaiden koulutukseen. Politiikan sisällön lisäksi ehdokkaita opastetaan muun muassa sosiaalisen median käyttöön, esiintymiseen ja jopa pukeutumiseen.

Kokoomus on aloittanut ehdokkaiden preppaamisen jo viime keväänä, vaikka ehdokasvalintoja on tehty pitkin vuotta eikä lista ole vieläkään aivan valmis.

- Koulutus lähtee ehdokkaasta itsestään. Kartoitetaan ehdokkaan vahvuudet, mietitään kampanjan kokonaisuutta, Olli-Pekka Niskanen kertoo.

Myös keskusta on jo ehdokaskoulutuksen loppusuoralla. Takana on viisi ja jäljellä vielä yksi tilaisuus ennen vuodenvaihdetta. SDP järjestää myös piirien yhteisiä koulutustilaisuuksia, esimerkiksi marraskuun viimeisenä viikonloppuna yhdessä Pohjanmaan demareiden kanssa.

Perussuomalaisille puolue järjestää mediakoulutusta, Keski-Suomessa opinnot ovat vielä edessäpäin. Kristillisdemokraatit ovat opiskelleet yhdessä muun muassa vaalipaneeleihin valmistautumista.

Kynnysrahaa vähemmän

Keskusta ja kokoomus ovat näissä vaaleissa Keski-Suomessa luopuneet piirinsä aiemmin keräämästä ehdokasrahasta. Tämän niin sanotun kynnysrahan suuruus on keskustalla enimmillään ollut jopa tuhat euroa per ehdokas. Varat on käytetty yhteisiin vaalikuluihin.

- Meillä se on ollut noin 500 euroa aiemmin, mutta nyt ehdokkaat on vapautettu maksusta, koska rahansaanti on muuten vaikeampaa, sanoo kokoomuksen toiminnanjohtaja Olli-Pekka Niskanen.

Ehdokasrahaa eivät peri myöskään vasemmistoliitto, perussuomalaiset tai kristillisdemokraatit. Kristillisdemokraatit sen sijaan ainoana puolueena antaa jokaiselle keskisuomalaiselle ehdokkaalleen 1000 euroa sekä vielä 200 euroa internetin kotisivujen tekemiseen.

- Yksityisen tuen määrä varmaan vähenee näissä vaaleissa, arvelee myös kristillisdemokraattien piirisihteeri Juhani Oksanen.

SDP ja vihreät perii maksua myös näissä vaaleissa. Vihreiden ehdokasmaksu on 300 euroa, demareiden 400 - 500 euroa - päätöstä summasta ei ole vielä tehty.

Yhteismainontaa kaikilla

Kaikki puolueet kannustavat ehdokkaitaan sosiaaliseen mediaan, mutta netti ei vielä korvaa ihmisten kohtaamista turuilla ja toreilla.

Jokaisella puolueella on yhteistä vaalimainontaa lähinnä lehdissä, ja lisäksi piirit järjestävät kiertueita, tapahtumia ja kaikenlaisia yhteisiä tilaisuuksia.

Eniten rahaa piirin yhteiseen markkinointiin ilmoittaa käyttävänsä kokoomus: 40 000 euroa. SDP:n arvio on 25 000, vasemmistoliiton 20 000 ja sekä vihreiden että kristillisdemokraattien noin 10 000 euroa.

Keskustan toiminnanjohtaja ei halua kertoa, paljonko piirissä käytetään rahaa, mutta toteaa, että kyseessä on "reilu summa".

Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Marke Tuominen sanoo, että yhteismarkkinointiin käytettävä summa jää reilusti alle 10 000 euron. SKP:n piirisihteeri Erkki Tynjä ei kerro summia, mutta sanoo, että rahaa käytetään jonkin verran yhteismainontaan.

Kahvia ympäri maakuntaa

Vaalikahviloita perustavat ainakin kokoomus ja vihreät, myös SDP ja kristillisdemokraatit pohtivat kahvilan avaamista. Jotkut ehdokkaat aikovat avata oman vaalikahvilansa.

Vasemmistoliiton kampanjateltta kiertää maakuntaa koko kevään. Toiminnanjohtaja Jukka Kinos arvioi, että kampanjointi alkaa tiivistyä jo tammikuussa, mutta ahkerimmin maakunnassa aletaan liikkua kuukausi ennen vaaleja.

Myös keskusta luottaa kiertävään kahvilaan:

- Kävelykadulla Jyväskylässä ollaan ahkerasti, mutta paljon kierretään myös maakuntaa. Tahti tiivistyy kuukausi ennen vaaleja, huhtikuussa on 3-4 tapahtumaa päivässä, toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen laskeskelee.

Perussuomalaiset ja SKP lähinnä nauravat ajatukselle vaalikahvilasta. Pienten puolueiden rahat eivät riitä näyttävään kampanjointiin.

Suurin osa ehdokkaista luottaa muutenkin jalkatyön voimaan. Monen mielestä pullakahvi on ensi keväänäkin se paras houkutin poliittisen sanan ääreen.