Petomäärät ja niihin pohjautuvat pyyntiluvat ovat jatkuva kiistanaihe Pohjois-Suomessa. Paliskuntain yhdistys pitää petojen pyyntilupien määrää liian pienenä ja poromiehet ovat epäilleet tutkijoiden petolukuja todellisuutta pienemmiksi.
Anttilan mukaan kiista petomääristä on hänen ministerisalkkunsa vaikein asia. Syynä eri näkemyksiin hän pitää petojen liikkuvuutta ja lukuisia havainnoijia.
- Sama susi tai karhu voi tunnin sisällä olla viidessä paikassa. Ja kysymys on aina vain samasta pedosta. Tämä tekee ongelman niin vaikeaksi, kun sama peto näyttäytyy tunnin-kahden sisällä monessa paikassa ja joka kerta ihminen tekee siitä havainnon uutena petona, Anttila sanoo.
Ei petoreservaattia
Anttilan mukaan ainoa keino saada erimielisyys kuntoon, on yhteispartiot.
- Pistetään virkamiehet, metsästäjät ja alueen ihmiset yhdessä samaan aikaan laskemaan ne pedot, jolloin heillä on yhteinen käsitys siitä, mikä määrä petoja siellä on.
Yhteistyössä tehdyt laskennat lisäisivät Anttilan mukaan luottamusta.
Pohjoisen ihmisten puheissa EU:n pelätään tekevän Suomesta petoreservaatti. Anttila lupaa taistella tätä pelkoa vastaan.
- Yritämme estää sen ehdottomasti. Me suojelemme petoja hoitosuunnitelmien mukaan, mutta metsästys- ja pyyntiluvilla huolehdimme siitä, että petokannat säilyvät kestävänä. Me olemme nyt selkeästi lisänneet karhun ja ilveksen pyyntilupia, koska kannansäätely edellyttää sitä, Anttila sanoo.
Vahinkojen määrä laskussa
Anttilan mukaan petovahinkojen lukumäärä on vähentynyt Lapissa jo kolmatta vuotta, mutta uusi petovahinkolaki on nostanut korvausten tasoa. Tämän vuoksi petokorvauksiin on tarvittu lisää määrärahaa.
Sirkka-Liisa Anttilan mukaan valtio maksaa tehdyistä vahingoista petokorvauksia noin 40 000 euroa sutta kohti.
- Se on suuri euromäärä, mutta ilman korvausten maksua tämä olisi täysin mahdoton yhtälö Lapissa, koska poroelinkeinolle aiheutuu suuria vahinkoja. Ne pitää luonnollisesti korvata kun kerran EU-komissio ja unioni vaativat petojen tiukkaa suojelua.
Petokorvausten maksut ovat viivästyneet vuoden, joskus ylikin.
- Viivästyksen syynä kaksi asiaa. Uusi korvausjärjestelmä piti notifioida komissiolle sekä antaa useampi asetus. Nyt ollaan pääsemässä siihen, että vahingot korvataan seuraavana vuonna, jos budjetissa vain on rahaa. Rahanpuutteen vuoksi korvauksia on maksettu lisäbudjetista, ja siksi maksut ovat viivästyneet, Anttila sanoo.
Ei Suomen olosuhteisiin
Suomessa on EU-komission hyväksymät petojen hoitosuunnitelmat. Hoitosuunnitelman lähtökohtana on kannan kestävä säätely.
- Karhu ja ilves olleet selkeästi kasvussa ja niihin annettu enemmän pyyntilupia. Pyyntilupien määrällä säädetään, että petokannat pysyvät hoitosuunnitelman mukaisella kestävällä tasolla. Vahinkojärjestelmä huolehtii siitä, että petojen aiheuttamat vahingot korvataan.
Petokannat on määritelty EU:n luontodirektiivissä. Anttilan mukaan luontodirektiivi on tehty aikana, jolloin Suomen kaltaisesta petotilanteesta ei vielä ollut tietoa.
- Olemme joutuneet sellaisen lainsäädännön soveltamisen kohteeksi, jota ei ole tehty Suomen olosuhteisiin aikanaan, Anttila myöntää.