Selkeimmin kansalaisjärjestöjen toiminnan arvostamista asettuivat tukemaan sosialidemokraattien Tarja Filatov ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen.
- Että ei enää tuetakaan kansalaisjärjestötoimintaa, vaan ostopalveluja kolmannelta sektorilta. Minusta siinä on iso arvokysymys, että arvostetaanko me järjestöjä sinänsä vai vain palveluiden tuottajina, sanoi Filatov.
- Minkälaisen arvon me näemme ylipäänsä talkootyölle ja vapaaehtoistyölle, kysyi Räsänen. Sehän nousee monesti aatteellisesta innosta ja pohjasta ja sitä ei pitäisi verotuksella eikä myöskään tukileikkauksilla rangaista.
Myös sosiaalidemokraattien Johannes Koskinen oli samoilla linjoilla, kun taas kokoomuksen Timo Heinonen vaatii, että säätiöille ja järjestöille ei saa antaa etuja, kun kaupallisella alalla on muita toimijoita.
- Suomalaiset päättäjät eivät saa mennä tilauspäätöksissä EU-määräysten selän taa, sanoivat Timo Heinonen ja Johannes Koskinen.
Vihreiden Kirsi Ojansuu muistutti Politiikan puhemylly-lähetyksessä, että nimenomaan EU on painostanut kansalaisjärjestöjä erittelemään toiminnassaan erikseen puhtaan kansalaistoiminnan ja sen ohessa tehtävän bisneksen tekoa muistuttavan palvelutuotannon.
- Etenkin yrittäjät ovat olleet hyvin tarkkoja sen suhteen, että kunnat eivät ole päässeet suuntaamaan palvelutuotannon tilauksia kansalaisjärjestöiltä, silloin kun yritysvetoinen tuotanto on ollut tarjolla, sanoi Ojansuu.