- Riippuu hyvin pitkälti siitä, millaiset budjettiraamit meillä on seuraavan hallituksen aikana, mutta puhutaan kuitenkin sadoista miljoonista euroista, Räty sanoo.
Hänen mukaansa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, joihin voi kuulua joukko-osastojen yhdistämisiä tai lakkauttamisia. Hän ei halua ottaa kantaa yksittäisten varuskuntien tulevaisuuteen, josta päättäminen on poliitikkojen tehtävä.
- Puhuisin mieluummin kokonaisvaltaisesta uudistamisesta, joka ei ole pelkästään yksittäisten rakenneosien muuttamista vaan myös toimintatapojen uudistamista. Ne voivat olla yhdistämistä hallinnollisesti, ne voivat olla lakkauttamisia, ne voivat olla organisaatiouudistuksia. Eli kaikki mahdolliset toimenpiteet otetaan tässä varmasti käyttöön.
Puolustusvoimilla on edessään ainakin vaalikauden kestävä rakenteellinen sopeutuminen. Rädyn mukaan puolustusvoimat ovat "uudessa asennossa" vuoden 2016 alussa.
Kenraaliluutnantti Räty aloitti puolustusvoimien kansliapäällikkönä vuodenvaihteessa. Hän toimi aiemmin puolustusvoimien operaatiopäällikkönä.
Korkeaoja: Materiaalihankinnat tarkastelun alle
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan säästöpaineet ovat mittavia.
- Valtiontalouden kahdeksan miljardin alijäämän kurominen on haasteellista kaikilla hallinnonaloilla. Puolustusvoimien osalta satojen miljoonien tavoitetaso on kuitenkin tarkastelukulmasta riippuen oikea, Korkeaoja sanoo.
Varuskuntien sulkemisesta tai henkilökunnan irtisanomisista Korkeaoja ei innostu. Ennemmin tulisi Korkeaojan mukaan tarkastella, olisiko kaikkien varuskuntien toiminnoissa tehostamisen varaa.
- Ennen päätöksiä tulisi tutkia, kuinka paljon todellisia säästöjä varuskuntien sulkemisista kertyisi.
Konkreettisimmiksi säästökeinoiksi Korkeaoja nosti A-studion haastattelussa materiaalihankinnat. Hänen mukaansa on mahdollista, että myös jo sovitut materiaalihankinnat ja hankintaohjelmat avattaisiin säästöjen löytämiseksi.