Pekkarinen huomauttaa, ettei Suomi voi päästää sukellusta syvenemään, koska sen seurauksena reaalitalous alkaa murentua ja siitä seuraisi mittaamattomasti inhimillistä kärsimystä.
Ministerin mukaan hallituksen on otettava rohkeampi, elvyttävämpi ote, jos työttömyydesä sukelletaan kohti 11:tä prosenttia. Hän toteaa, että jokainen lisäprosentti työttömyyttä nielaisee valtiolta vuositasolla lähes 300 miljoonaa euroa ja työttömyyden ennaltaehkäisy on huomattavasti halvempaa.
Hän pitää mahdollisena myös sitä, että velkaantuminen ylittää 68 prosenttia bruttokansantuotteesta, johon se ylsi 1990-luvun laman aikana. Tätäkään ei ministerin mukaan pidä säikähtää.
Hän muistuttaa, että sekä Yhdysvalloissa että monessa euromaassa ylittyy sadan prosentin raja.
Talous voi taantua 1990-luvun alun vauhtia
Pekkarisen mukaan laman iskut kohdistuvat nyt Suomeen reaalitalouden puolella kovempina kuin moniin muihin Euroopan maihin. Näin siksi, että Suomessa tehdään kännyköitä, risteilijöitä ja muita kulutus- ja investointihyödykkeitä, joiden menekki perustuu vahvaan kasvuun.
- Voi hyvinkin käydä niin, että kuusi prosenttia miinusta bruttokansantuotteessa ei riitä, vaan menemme lähelle vuoden 1991 ennätystä seitsemää prosenttia, ministeri arvioi.
Myönteisenä hän pitää sitä, että finanssisektori näyttää kestävän laman paremmin kuin 1990-luvulla.