Veronkorotusten tavoitteena on päästä täysin eroon hiilen lisäksi öljyn käytöstä energiantuotannossa viimeistään 2020-luvulla. Verojen lisäksi tavoitteisiin tarvitaan biopolttoaineiden nopeaa yleistymistä autoliikenteessä ja tiukempia rakennusmääräyksiä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan Suomi on sitoutunut vähentämään 30 prosenttia kasvihuonekaasuja. Euroopan unioni on jo sopinut 20 prosentin vähennyksistä vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2020 mennessä. Ministeri Mauri Pekkarinen pitää jopa hyvin mahdollisena, että loppuvuodesta Kööpenhaminassa pidettävässä ilmastokokouksessa päästään laajaan sopuun tiukemmista tavoitteista. Suomi on valmis vähentämään vielä kymmenen prosenttiyksikköä lisää, jos kokouksessa päästään laajaan sopimukseen.

- En usko, että Euroopassa päästään yli 30 prosenttia ylittävään sopimukseen. Tiukemmat tavoitteet vaativat kohtuuttomia kustannuksia. Riskinä on tuotannon siirtyminen halvempiin maihin eli niin sanottu hiilivuoto, ministeri Pekkarinen epäilee.

EU:n ympäristöministerit ovat hahmotelleet keväällä uutta neuvotteluhaarukkaa, jossa vähennystavoittet olisivat 25 ja 40 prosentin välillä. Myös ympäristöjärjestöt ovat tällä viikolla esitelleet luonnosta, jonka mukaan kattava sopimus voidaan toteuttaa teollisuusmaiden 40 prosentin vähennyksillä vuoteen 2020 mennessä.

Nykyistä tiukempi tavoite todella tiukka

Pekkarinen pitää jo nykyistä tavoitetta haastavana. 20 prosentin tavoite tarkoittaa jo lisäenergiaverokorotuksia 2011 kaavailtujen korotusten lisäksi.

- Jo 30 prosentin tavoite tarkoittaa todella merkittäviä veronkorotuksia. Se on äärimmäisen tiukka tavoite Suomelle, Pekkarinen linjaa.

30 prosentin tavoitteen mukaan Suomessa olisi päästävä eroon hiilen ja öljyn käytöstä 2020-luvulla. Kivihiilen käytöstä pelkässä sähköntuotannossa olisi Pekkarisen mukaan luovuttava ensin, jonka jälkeen myös yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto olisi lopetettava käytännössä kokonaan. Liikenteeseen olisi saatava Pekkarisen mukaan mahdollisimman nopeasti sitova tavoite bio-osuuden lisäämisestä polttoaineisiin. Myös rakennusten energiankäyttöä pitäisi pitäisi entisestään tiukentaa.

Energia- ja ympäristöverojen lisäksi myös tiukentuva päästökauppa tekevät hiilivoimasta merkittävästi kalliimman vaihtoehdon.

Uusi tilanne vaatii päästöttömien energialähteiden nopeampaa yleistymistä. Tämä tarjoaa ministerin mukaan hyvän mahdollisuuden muun muassa metsäenergian hyödyntämiseen. Tässä yhteydessä tarvitaan myös kuudetta ydinvoimalaa.