Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen yhteiselo ulkoministeriössä synnyttää sähinää. Jo 1970-luvulla ulkoministerinä toimineen Väyrysen mukaan kokoomus on tuonut ulkopolitiikkaan uudenlaista tyyliä ja uudenlaisia painotuksia.
- Ne ovat kokoomuksen painotuksia monelta osin ja ne poikkeavat siitä, mitä yhteisesti on sovittu hallituksessa ja eduskunnassa, Väyrynen arvioi.
TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Väyrynen kertoi kokoomuksen eriseuraisuuden näkyvän muun muassa Nato-kysymyksessä.
- Kun ajatellaan esimerkiksi Suomen suhdetta Natoon, niin siinähän kokoomuksella on eri kanta kuin keskustalla ja suurilla oppositioryhmillä. Kokoomus kyllä myöntää, että tällä vaalikaudella ei ryhdytä jäsenyyttä hakemaan, mutta koko ajan muokataan yleistä mielipidettä sille, että ehkä sitten seuraavalla vaalikaudella, Väyrynen sanoi.
Väyrysen mielestä Nato-keskustelun ylläpitäminen luo vaaralista vastakkainasettelua.
- Ei meidän pidä omalla toiminnallamme rakentaa vastakkainasettelua Eurooppaan. Se millä tavalla kokoomus haluaisi muuttaa politiikkaa, niin se pyrkimys on tämän suuntainen. Jos he onnistuisivat pyrkimyksessään, niin näin siinä tapahtuisi.
Väyrysen mielestä on valittava, rakennetaanko yhteistyön vai vastakkainasettelun Eurooppaa.
- Tässä on selvät näkemyserot. Ne ovat tulleet käytännössä esille, Väyrynen totesi.
Väyrysen mielestä Nato-kysymyksen ylläpitäminen rakentaa osaltaan vastakkainasettelun Eurooppaa.
- Toinen, joka on tullut selvästi esille hallituksenkin piirissä, on suhtautuminen Euroopan unionin itäiseen kumppanuuteen. Sitä lähdettiin selvästi rakentamaan EU:ssa vastakkainasetteluhankkeena, joka sulkisi Venäjän ulkopuolelle, Väyrynen katsoi.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen mukaan aiheesta on käyty hallituksen piirissä monta kovaa keskustelua.
Kahdenväliset suhteet Venäjän kanssa etusijalla
Väyrysen mukaan Suomi hoitaa suhteensa Venäjään pääosin suoraan kahden kesken, ei EU:n kautta, koska EU:n jäsenmaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka on edelleen kansallista. EU:ssa koordinoidaan toimintaa ja joissakin asioissa toimivalta on annettu EU:lle, esimerkkinä puutullit.
Suomen hallituksen Venäjä-ohjelma ei saa Väyryseltä täysiä pisteitä. Hänen mielestään siinä painotetaan liian vähän kauppa- ja talousasioita. Väyrysen mukaan suomalaisyritysten viennin edistämistä ruvetaan pian toden teolla koordinoimaan ja tehostamaan Vientifoorumin kautta. Työtä alkaa syksyllä johtaa Kauko Jämsen, joka on tällä hetkellä Suomen suurlähettiläänä Bulgariassa.
Juuri Venäjältä palanneen Paavo Väyrysen mukaan venäläinen aloite siitä, että Suomen kautta kulkeva konttiliikenne siirtyisi teiltä rautatielle, on tullin keksintöä.
- Näyttää olevan niin, että Venäjän tullilla on hyvin suuri vaikutusvalta. Tämäkin ehdotus on tullin ehdotus, jota Venäjällä liikenneministeriö vastustaa, Väyrynen kertoi.
Väyrysen mukaan ehdotus on käytännössä mahdoton, koska se vaatisi niin valtavat investoinnit rautateihin ja terminaaleihin. Nopea siirtyminen rautateille aiheuttaisi viivästymisiä, kustannusten nousua ja turvallisuusongelmia.
Väyrynen kertoi keskustelleensa Pietarin ja Leningradin alueen kuvernöörien kanssa asiasta. He eivät olleet kuulleet tullin ehdotuksesta aiemmin, mutta lupasivat viestittää Moskovaan kielteisen kantansa.
Kehityspolitiikalla synnytettävä talouskasvua
Suomen kehitysyhteistyöstä vastaavana ministerinä Väyrynen on sitä mieltä, että viime vuosina on kehityspolitiikassa laiminlyöty infrastruktuurin ja yksityisen sektorin kehittämistä.
- Tehokkainta köyhyyden poistamista on se, että saadaan aikaan talouskasvua. Sitä kautta kumppanimaa saa lisää verotuloja ja muita tuottoja, joilla se pystyy rahoittamaan omia köyhyydenpoistamis-ohjelmiaan, Väyrynen linjasi.
Väyrysen mukaan tälle kannalle on käännytty yleisesti muuallakin maailmassa.
Väyrynen kertoi myös matkustavansa ensi viikolla Pariisiin, jossa hänen mukaansa pyritään edistämään niin sanottua transatlanttisen kestävän kehityksen aloitetta. Sen tavoitteena on saada Yhdysvallat ja EU tekemään yhteistyötä kehityskysymyksissä.
Soini tekee hallaa Suomelle EU:ssa
Väyrynen ei ymmärrä perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin hyökkäyksiä keskustaa vastaan. Väyrysen mukaan juuri keskustalaiset europarlamentaarikot ovat olleet kaikkein isänmaallisimpia muun muassa vastustamalla liittovaltiokehitystä.
- Jos nyt Soini onnistuu heikentämään keskustaa, hän toimii vastoin Suomen etuja ja heikentää Suomen itsenäisyyttä. Soinin pitäisi hyökätä niiden kimppuun, jotka ajavat federalismia, Väyrynen sanoi.
Pääministeripuolueella vaikeaa
Väyrysen mielestä se, että keskustan on ollut vaikeaa saada omia näkemyksiään selkeästi esiin, johtuu rakenteellisesta ongelmasta hallitustyöskentelyssä.
- Nykyään on se tapa, että kaikki päätetään neljän konklaavissa. Siinä pääministeripuolue on heikoilla, koska pääministeri joutuu rakentamaan kompromisseja. Neuvottelupöydässä ei ole sitä voimaa ajaa keskustan näkemystä, Väyrynen kuvasi.
Väyrysen mukaan vanha tapa, jossa pääministeripuolueen linjaa piti neuvotteluissa esillä joku toinen ministeri, oli sikäli parempi.