Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan vuoden kehitysavusta on jäänyt maksamatta 22 prosenttia eli noin 167 miljoonaa euroa. Kehitysmaille tarkoitettu apu siis juuttuu ulkoministeriöön, joka ei pysty jakamaan varoja suunnitellussa ajassa.

Kehitysapurahojen päätyminen kehitysmaille on hidastunut koko 2000-luvun, mutta nyt käyttämättömiä varoja on pakkautunut ulkoministeriöön historiallisen paljon. Määrärahojen maksatusaste ei ole ollut näin alhaisella tasolla 17 vuoteen.

Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan syynä ovat hallinnolliset ongelmat. YLE Uutisten haastattelemien kehitysapuun perehtyneiden henkilöiden mukaan syynä on myös ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk.) ajama kehityspolitiikka, jota ulkoministeriön työntekijät vastustavat.

Väyrynen on ryhtynyt ajamaan kahdenvälisiä hankkeita, vaikka nykyisin suositaan erityisesti usean eri avustamaan yhteistyöllä tehtäviä monenkeskisiä hankkeita. Kahdenväliset hankkeet olivat suosittuja 1980-luvulla, jolloin Suomi muiden maiden ohella pyrki viemään kehitysmaihin omaa osaamistaan ja suomalaisia tuotteita. Kahdenvälinen kehitysapu johti kuitenkin useissa tapauksissa avustajamaan oman edun tavoitteluun, kun avustajamaan tuomat tuotteet eivät lopulta toimineetkaan kehitysmaaoloissa.

"Väyrysen linja 80-lukulainen"

Väyrysen linjaa syytetäänkin "80-lukulaiseksi". YLE Uutisten tietojen mukaan Väyrynen on halunnut lisätä avustusohjelmiin esimerkiksi Suomelle ominaisia metsähankkeita, joita ulkoministeriön työntekijät ovat pitäneet tarpeettomina.

Hämmennystä on aiheuttanut myös kehitysministerin tapa puuttua yksityiskohtaisesti avustussuunnitelmiin, joita virkamiehet ovat suunnitelleet lähes valmiiksi. Tämä on aiheuttanut ulkoministeriölle lisätyötä, minkä takia avustussuunnitelmien valmistuminen on viivästynyt.

Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Rilli Lappalainen arvioi, että yhä suurempien rahasummien jumiutuminen ulkoministeriöön voi aiheuttaa vakavia katkoksia kehitysmaiden auttamisessa:

- Ruohonjuuritasolla tämä tarkoittaa pahimmillaan sitä, että tulee pitkiä kausia kun edellinen raha loppuu ja seuraavaa rahaa ei ole näkyvissä. Kehitysmaan järjestelmä ei kestä, että tulee pitkiä hallinnollisia seisahduksia, jolloin ei saada säännönmukaisesti rahaa lähetettyä, Lappalainen sanoo.

Väyrynen: Rahat menevät perille

Kehitysministeri Väyrynen kiistää, että rahat eivät pääsisi perille kehitysmaihin. Hänen mielestään kehityspolitiikan uudistaminen on hidastanut rahojen jakoa.

- Kyllä ne menevät perille. Ei siinä ole ongelmia. Tärkeintä on, että varojen käyttö suunnitellaan huolellisesti ja valvotaan kunnollisesti. Silloin voi olla, että maksatus välillä hidastuu, mutta kun kolmen vuoden ajalta katsotaan, niin rahat tulevat käytetyiksi, Väyrynen vastaa.

Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan maksamatta jääneiden kehitysapurahojen määrä on kuitenkin lisääntynyt erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Esimerkiksi maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön määrärahat olivat vuonna 2008 noin 47 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2007. Silti maksatukset nousivat vain vajaalla kolmella miljoonalla eurolla.

Kehitysyhteistyön parissa toimivat asiantuntijat kertoivat YLE Uutisille, että hämmennystä rahojen käytöstä on ollut ainakin Tansanian ja Mosambikin kohdalla. Tiettävästi esimerkiksi Mosambik on ollut haluton vastaanottamaan Väyrysen tarjoamaa kahdenvälistä hanketta.

Rilli Lappalaisen mukaan avustusrahojen makaaminen ulkoministeriössä kostautuu ennen pitkää.

- Kestää aikansa, ennen kuin raha pääsee kentälle, siellä hankitaan paikalliset tarvikkeet ja hanke lopulta käynnistetään, pääsihteeri Rilli Lappalainen sanoo.