Lain soveltamisala kattaa 60 % Suomen elinkeinoelämästä. Unionin bruttokansantuotteesta palveluliiketoiminta kattaa noin kaksi kolmasosaa.

Yritysten määrällä laskettuna suurimpia sovellusaloja ovat kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen.

Palveluvapautus kattaa lisäksi ainakin matkailun, ravitsemusliikkeet, huoltoasemat, metsäalan sekä ympäristöpalvelut.

Toisin kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin, taksi- ja apteekkipalvelut sekä rahapelit jäävät lain ulkopuolelle.

Direktiivi on suppea versio alkuperäisestä ehdotuksesta, mutta se on kuitenkin merkittävä askel palvelumarkkinoiden avaamisessa, sanoo Brysselissä pidettyyn kilpailukykyneuvoston kokoukseen osallistunut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.).

Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan Suomen nostamia erityiskysymyksiä on huomioitu direktiiviä laadittaessa. Muun muassa Sosiaalipolitiikkaa koskeva muotoilu on ministeriön mukaan Suomen ehdotuksen mukainen.

Palveluvapautus synnyttää EU:hun arviolta 600 000 - 700 000 työpaikkaa, joista Suomeen muutama tuhat, sanoo Pekkarinen.

Puheenjohtajamaa Itävallan laatima kompromissimuotoilu hyväksyttiin 8,5 tunnin neuvottelujen päätteeksi.

Alkuperäinen lakiehdotus joutui vanhojen jäsenmaiden hampaisiin, sillä ne pelkäsivät työpaikkojen valuvan uusien jäsenmaiden halvemman työvoiman käsiin.