Sopua EU:n menokehyksistä on pidetty erityisen tärkeänä Ranskan ja Hollannin hylättyä EU:n perustuslain kansanäänestyksissään. Sopu vaatisi yksimielisen päätöksen kaikilta jäsenmailta. Budjettikompromissi olisi rauhoittava signaali EU-maille, ja se loisi uskoa EU:n yhtenäisyyteen.
- Suoraan sanottuna turha kokous, Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) kommentoi sunnuntain tapaamista.
Tuomiojan mukaan Suomi valmistautuu edelleen sekavasta tilanteesta huolimatta EU:n perustuslain ratifioinnin jatkamiseen. Hallitus on valmistellut asian vientiä eduskuntaan elokuussa.
- Valmistelu jatkuu, mutta tietysti katsotaan sitten, mikä tilanne elokuussa on, Tuomioja sanoi maanantaina Luxemburgissa.
Joustoa ei juuri näkyvissä EU:n tiedottaja Francoise Le Bail puolestaan kommentoi tilannetta sanomalla, että kaikki ovat tyytyneet lähinnä toistelemaan näkökantojaan. Keskeinen kiistanaihe on maataloustuki. Britannia vaatii tukipaketin avaamista osana keskustelua maan saaman maksupalautuksen poistamisesta. Britannia on saanut palautusta EU-jäsenmaksuistaan hyvityksenä siitä, että se hyötyy muita vähemmän maataloustuista. Useat EU-maat haluavat lakkauttaa Britannian edun, mutta maa itse ei ole taipuvainen suostumaan tähän ilman maataloustukien leikkausta. Maataloustukien taso on periaatteessa lyöty lukkoon vuoteen 2013 asti ja useat maat, Suomi muiden mukana, vastustavat niiden tuomista jo valmiiksi hankaliin budjettineuvotteluihin. Seuraavan kerran budjettikiistaa käsitellään torstaina alkavassa EU-maiden huippukokouksessa Brysselissä. Laajentumiskysymykset väliin
Poikkeuksellisesti kokouksessa ei aiota keskustella Euroopan unionin laajentumisesta. Syynä tähän nähdään kansalaisten pelkojen lievittämispyrkimykset.
Huippukokouksen asialistaa puitiin ennakkoon Brysselin ulkoministerikokouksessa.
Ulkoministeri Tuomiojan mielestä yksi ongelma vaikuttaa jo ennen neuvottelujen alkua olevan aikapula, kun kahden päivän aikana pitäisi päästä sopuun paitsi EU:n perustuslain käsittelystä jatkossa myös unionin rahoituskiistasta.