Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä puhuneen Kääriäisen mukaan vuotuisten toimintamenojen leikkauksen on kuitenkin päätyttävä vuoden 2007 jälkeen.

- Sotilalliseen puolustukseenvaikuttavat muuttujat, siis puolustusratkaisu kaikkineen, kallistuva puolustusmateriaali ja sen elinkaaren mittainen ylläpito ja tiukat rahoituskehykset muodostavat ratkaisemattoman yhtälön tilanteessa, jossa jouduttaisiin jatkamaan vuosien 2006 ja 2007 kaltaista leikkauslinjaa, Kääriäinen sanoi.

Tuolloin pohdintaan tulisivat Kääriäisen näkemyksen mukaan väkisinkin puolustusratkaisun perusteiden tarkastus. Kyse olisi luopumisesta ainakin osittain koko maan puolustamisesta ja osin yleisestä asevelvollisuudesta sekä materiaalihankinnoista.

Kääriäinen korostaakin erityisesti sitä, että yleinen asevelvollisuus pitää säilyttää jatkossakin.

Ministeri myös listasi puolustuksen pitkäan aikavälin trendejä. Niihin kuuluu kansainvälisen toiminnan ja riippuvuuden lisääntyminen. Näin tapahtuu riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei.

Samaan aikaan Suomea puolustettaessa joudutaan keskittymään entistä enemmän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojenturvaamisen kannalta keskeisiin avainalueisiin, Kääriäinen sanoi. Toisaalta taas puolustusvoimat ammattimaistuu.

Ei-sotilaalliset uhat kasvavat ja samaan aikaan puolustusvoimien rauhanajan organisaatio puolestaan ohentuu. Kääriäisen mukaan tämä on johdonmukaista seurausta siitä, että kun puolustusvoimien vahvuus oli kylmän sodan aikana noin 700 000 henkeä, puolittuu joukkojen vahvuus arvion mukaan 350 000 sotilaaseen vuoteen 2008 mennessä. Kaskeala: Puolustusvoimat ajautumassa rahoituskriisiin Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala puolestaan pelkää puolustusvoimien ajautumista akuuttiin rahoituskriisiin. Hän arvostelee sitä, että turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjauksissa ei ole pysytty. Hän muistutti, että seuraavina kahtena vuotena on säästettävä yhteensä sata miljoonaa euroa. - Puolustusvoimien on pakko suunnata supistukset ydintoimintoihinsa eli operatiivisen valmiuden ylläpitoon ja koulutukseen. Erityisesti kertausharjoitusten peruuttaminen lähes tyystin kahdeksi vuodeksi tulee iskemään syvän loven puolustusvalmiuteemme, Kaskeala sanoi. Arvaamattomia vaikutuksia voi hänen mukaansa olla myös lentotuntien ja alusvuorokausien vähentämisellä. YLE24