Ehdotukset ovat osa maataloustupoa. Alan tulokysymykset olivat esillä jo syksyn tupokierroksella, mutta hallitus siirsi ratkaisut kevääseen.
Korkeaoja kertoo Väli-Suomen sanomalehdissä, että tupolistalla on kustannusten alentamisen lisäksi viljelijöiden jaksamisen edistäminen. Tätä varten viljelijöille esitetään sijaisapua ja lomapäiviä.
Korkeaojan mukaan kevyen polttoöljyn veron palautus olisi hyvä keino alentaa maatalouden kustannuksia. Polttoaineveron palautus vaikuttaisi tasaisesti kaikille alueille ja tuotantosuunnille, hän uskoo. Erityisen hyvin palautus auttaisi niitä kotieläintiloja, jotka EU-vaatimusten mukaisten investointien jälkeen ovat joutuneet koville.
Ministeriö valmistelee parhaillaan EU:n uuden maatalouspolitiikan mukaista cap-tukien jakoa. Uudet määräykset tulevat voimaan ensi vuoden alusta.
Korkeaoja huomauttaa, että vaikka maailmankauppaa koskevissa neuvotteluissa kauppaa pyritään vapauttamaan ja vientitukia poistamaan, maatalous tarvitsee luultavasti aina jonkinlaista tukea, etenkin Suomen kaltaisessa maassa.
Ministeri kannattaa energiaheinän viljelyä Korkeaoja on innostunut vihreiden kansanedustajan Erkki Pulliaisen esityksestä muuttaa huomattava osa Suomen peltoalasta energiakäyttöön. Kun viljan viljely kiristyvän kansainvälisen kilpailun myötä käy yhä kannattamattomammaksi, energiakasvien viljely toisi uutta kannattavuutta. Samalla Suomi saisi energiaa ja vähentäisi hiilidioksidipäästöjään ilmasto-ongelmien helpottamiseksi. Maatalous pysyisi asuttuna ja elävänä. Korkeaojan toiveissa on, että tämän vuosikymmenen aikana noin 100 000 peltohehtaaria olisi muutettu tärkeimmän energiaheinän, ruokohelven tuotantoon. Uusi tilatukijärjestelmä edistää tätä tavoitetta. Myöhemmin energiakasvien tuotanto kasvaisi Korkeaojan suunnitelmien mukaan 200 000 - 300 000:aan hehtaariin, yli kymmenesosaan peltopinta-alasta. Pulliainen kasvattaisi ruokohelven kasvatusalan jopa puoleen miljoonaan hehtaariin. STT, YLE24