Voitonpuheessaan Mesic kiitti kaikkia häntä änestäneitä ja ilmaisi tyytyväisyytensä Kroatian demokratian "kypsyyteen". Hän vetosi kansalaisten yksimielisyyteen maansa kehittämiseksi, ennen muuta hankkeessa päästä Euroopan unionin jäseneksi.

Mesicin toisen kierrkoksen vastaehdokas, oikeistolaista Kroatian demokraattista unionia (HDZ) edustanut Jadranka Kosor jäi 34 prosenttiin.

Mesic on johtanut Kroatiaa vuodesta 2000. Hän seurasi tehtävässä kansallismielistä Franjo Tudjmania, joka kuoli joulukuussa 1999.

Keskusta-vasemmiston tukema liberaali Mesic oli ennakkosuosikki, sillä hän sai jo kaksi viikkoa sitten vaalien ensimmäisellä kierroksella 49 prosenttia äänistä, kun valintaan olisi tarvittu 50 prosenttia. Myös mielipidekyselyt ennakoivat, että Mesic valitaan toiselle virkakaudelle.

Kosor jäi 20 prosentin äänisaaliiseen ensimmäisellä kierroksella, eikä saanut nytkään edes puolta ensimmäisellä kierroksella pudonneilta ehdokkailta vapautuneita ääniä.

Kroatiassa on noin 4,4 miljoonaa äänioikeutettua, joiden joukossa on myös 400 000 ulkomailla elävää maan kansalaista. Tudjmanin länsimielinen seuraaja Mesiciä, 70, kannattavat ennen kaikkea keskustavasemmistolaiset oppositiopuolueet. Häntä oli pidetty vaalien ennakkosuosikkina koko kampanjan ajan. Mesic aloitti Kroatian presidentin viran hoitamisen vuonna 2000. Hän seurasi tehtävässä autoritääristä hallintotapaa edustanutta, kansallismielistä Franjo Tudjmania, joka kuoli joulukuussa 1999. Mesic tunnetaan selvästi länsimielisenä. Hän on kuitenkin vastustanut Yhdysvaltain johtamaa sotaa Irakissa sillä verukkeella, että YK:n olisi tullut oikeuttaa voimatoimien käyttäminen. Mesicin vastaehdokas Jadranka Kosor, 51, edustaa Kroatian demokraattinen unioni -oikeistopuoluetta, jolla on myös hallitusvastuu. Kosor itse toimii perheistä ja sotaveteraaneista vastaavana ministerinä. Pääehdokkaat vahvasti EU-mielisiä

Vaalitaistelua moitittiin laimeaksi ehdokkaiden samankaltaisten ohjelmien vuoksi.

Molemmat ehdokkaat lupasivat ottaa päätehtäväkseen johdattaa Kroatian Euroopan unionin jäseneksi seuraavan viiden vuoden sisällä.

Kroatian EU-jäsenyysneuvotteluiden on määrä alkaa 17. maaliskuuta. Maan jäsenyys voisi toteutua vuonna 2007.

Presidentin virkakausi kestää Kroatiassa viisi vuotta.