Uskonnon opetus ja aineen opettajien asema jakoi eniten mielipiteitä, kun eduskunta aloitti keskustelun uskonnonvapauslain uudistamisesta. Osa edustajista haluaa opetuksesta kulttuurirajojen murtajaa, osa taas kannattaa vanhan lain tapaan hartaampaa linjaa.
Hallitus esittää, että evankelisluterilaista tai ortodoksista uskontoa opettavan ei tarvitsisi olla kyseisen kirkkokunnan jäsen.
Jotkut edustajat haluaisivat uskonnon tilalle uskontotietoa, jossa kerrottaisiin tietoja eri uskonnoista. Toiset taas kyseenalaistivat, voiko uskontoa opettaa ilman henkilökohtaista suhdetta siihen.
Kulttuuriministeri Kaarina Dromberg (kok.) korosti, ettei lainmuutos edellytä muutoksia uskontotuntien sisältöön. Laissa vain puhuttaisiin uskonnon opetuksesta, kun nyt sanamuoto on tunnustuksen mukainen uskonnon opetus.
Päivi Räsänen (kd.) hämmästeli sitä, että kirkkoon kuuluvatkin voisivat olla osallistumatta hartaudenharjoituksiin kuten aamuhartauksiin ja koulukirkkoihin. Hänen mukaansa tästä seuraava kuriongelma johtaisi lopulta siihen, että hartauksista luovuttaisiin kokonaan.
Vihreiden Irina Krohn esitti, että kaikille oppilaille uskontokuntaan katsomatta opetettaisiin uskontotietoa. Se auttaisi Krohnin mukaan lapsia ja nuoria kohtaamaan ja ymmärtämään erilaisia uskontoja ja niihin liittyviä kulttuureja.
STT