Tamminiemen jugendhuvila toimi jo Risto Rytin ja C.G. Mannerheimin virka-asuntona. Vallan keskittymä rakennuksesta tuli Urho Kekkosen 25-vuotisen presidenttiyden aikana. Tamminiemessä Kekkonen kävi tärkeät neuvottelut, tapasi monet delegaatiot ja kirjoitti kuuluisat myllykirjeensä.
Tamminiemen museonhoitaja Aino-Maija Kaila kertoo kävijöiden usein pohtivan, millä konstein Urho Kekkonen hoiti virkaansa, hänellä kun ei vielä ollut tietokonettakaan apunaan.
- Kekkonen piti puhelimestaan, kertoo Kaila. Kekkosella oli aikanaan huippumoderni näppäinpuhelin. Siinä oli pikavalinnat tärkeille ihmisille ja kaiutin.
Vaatimaton ja leppoisa keittiö
Tamminiemen vuonna 2009 alkanut remontti maksoi 3,5 miljoonaa euroa. Peruskorjauksessa palautettiin vuonna 1904 valmistuneen jugendhuvilan alkuperäinen ulkoväritys ja koristeaiheet. Sisätiloissa haluttiin säilyttää ajan patina, mutta pinnat on puhdistettu ja rikkinäiset kohdat korjattu.
Peruskorjauksen myötä yleisön nähtäväksi avautuu myös ensi kertaa Tamminiemen keltasävyinen keittiö.
- Henkilökunta viihtyi vaatimattomassa ja pienehkössä keittiössä hyvin, kertoo Aino-Maija Kaila. Usein myös Kekkosen lapsenlapset halusivat syödä keittiössä yhdessä henkilökunnan kanssa. Siellä oli leppoisampaa kuin virallisemmassa ruokasalissa.
Keittiössä valmistettiin usein kalaruokia, Kekkosen lempiruoka oli lahnanpääkeitto, kertoo Aino-Maija Kaila. Kun Sylvi Kekkosella oli asiaa keittiöön, koputti hän aina oveen ja teititteli henkilökuntaa.
- Sylvi olisi varmasti mielellään joskus valmistanut itsekin ruokaa, uskoo Kaila. Sitä varten oli kuitenkin henkilökunta.