Valtiopäivät hyväksyi äänin 233 - 41 lain, jota perustellaan sillä, että tiedot voivat olla tarpeen vakavien rikosten - etenkin terroritekojen - paljastamisessa ja tutkimisessa sekä syytteiden nostamisessa.
Laki perustuu EU:n vuonna 2006 säätämään direktiiviin. Direktiivin käyttöönoton takaraja oli kolme vuotta sitten, mutta Ruotsi on lykännyt ratifiointia kiistellessään siitä, miten laki vaikuttaa yksityisyyden suojaan.
Euroopan komissio teki kaksi vuotta sitten Ruotsista valituksen, minkä vuoksi maata uhkasi tuntuva sakkorangaistus, ettei lakia nyt olisi hyväksytty.
Keskustan puoluekuri rakoili
Lakia ovat arvostelleet niin yksityisyyden puolustajat kuin poliisi. Poliisipäällikkö Klas Fribergin mielestä tietoja tulisi säilyttää pitempään kuin puoli vuotta. Direktiivi olisi sallinut enimmillään kahden vuoden säilytysajan.
Friberg sanoo Dagens Nyheter -lehdessä, että nykyisellään poliisin saatavilla on myös puolta vuotta vanhempia tietoja.
Puolueista lakia vastaan äänestivät ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue sekä kolme keskustapuolueen nuorta kansanedustajaa, jotka siten rikkoivat puolueensa kantaa vastaan.
Suomessa direktiivi on otettu osaksi lainsäädäntöä jo aiemmin.