Hallitus esitti, että koneellinen kullankaivuu Lemmenjoella loppuisi kahdeksan vuoden siirtymäajan jälkeen. Eduskunnan talousvaliokunnan tarkoitus oli jatkaa siirtymäaikaa tästä vielä vuodella, mutta valiokunnan päätökseksi kirjattiinkin arpomalla 15 vuoden siirtymäaika.

Kaivoslain täysistuntokäsittelyssä torstai-iltana valiokunnan varapuheenjohtaja Mauri Salo (kesk.) esitti siirtymäajan pituudeksi valiokunnassa sovittua yhdeksää vuotta. Tämän jälkeen kullankaivajilla olisi vielä kaksi vuotta aikaa kunnostaa alue entiselleen.

Moitteita sekoilusta

Janne Seurujärvi (kesk.) piti talousvaliokunnan sekoilua siirtymäajan pituudessa erittäin valitettavana ja moitittavana. Hän muistutti, että kompromissi yhdeksän vuoden siirtymäajasta syntyi kovan väännön jälkeen.

Ulla Karvo (kok.) puolestaan piti oikeudenmukaisempana kompromissina kymmenen vuoden siirtymäaikaa. Karvon mukaan tämä olisi kelvannut eduskunnan perustuslakivaliokunnallekin

Esko-Juhani Tennilän (vas.) mielestä 15 vuoden siirtymäaika on parempi kuin sen typistyminen yhdeksän vuoteen. Hän muistutti, että koneellisen kullankaivuun alue on vain murto-osa laajasta kansallispuistosta.

- Kyllä tässä nyt tykillä niitä reppanoita ammutaan.

Siirtymäaika kymmeniä vuosia

Vihreiden Oras Tynkkynen ihmetteli kansanedustajatoveriensa puheita. Hän muistutti, että alueella on saatu kaivaa koneellisesti kultaa jo 20 vuoden ajan niillä alueilla, joilla lupa oli voimassa kun puisto perustettiin vuonna 1991.

- Eli siitä pisteestä kun säädettiin, että kansallispuistossa ei ole sopivaa koneellisesti möyriä, kestäisi 40 vuotta siihen pisteeseen kun se viimeinen monttu siellä on peitetty. Se on melkoinen siirtymäaika, päivitteli Tynkkynen.

Hän myös muistutti, että valiokunta ei päätynyt 15 vuoden siirtymäaikaan enemmistöpäätöksellä vaan arvalla.

Pieniä koneita tilalle?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan on selvää, että oikeus kaivaa koneella kultaa kansallispuistossa ei voi jatkua ikuisesti. Siirtymäajalla on haluttu hakea konekaivuun lopettamiseen pehmeää ratkaisua koneisiin investoineille kullankaivajille.

Jonkinlainen pienimuotoinen koneiden käyttö voi kuitenkin Pekkarisen mukaan tulla kyseeseen jatkossakin. Sitä, minkälaiset koneet olisivat sallittuja, ei vielä ole linjattu.

- Sen pitäisi kuitenkin olla lähellä perinteistä kullanhuuhdonnan ideaa, muotoili Pekkarinen

Siirtymäajan pituuden ratkaisemiseksi kiista joudutaan viemään poikkeuksellisesti eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyyn.