Valtion jakamat yritystuet ja sirpaleisen tukijärjestelmän kyseenalaisti kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok.) eduskunnassa torstaina. Hän tivasi elinkeinoministeriltä yritystukijärjestelmän kehittämistä siten, että se lisäisi kilpailukykyä ja uuden yrittäjyyden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen.
Pekkarinen ei niellyt arvostelua sellaisenaan. Hän korosti, että vajaan miljardin euron tukirahasta ylivoimaisesti suurin osa käytetään Tekesin kautta yritysten innovaatiohankkeisiin, tutkimus- teknologia- ja kehittämishankkeisin. Toinen tärkeä tukikohde on viennin ja kansainvälistymisen tuki.
- Näitä järjestelmiä pidetään yhtenä maailman parhaista. Minunkin mielestäni niissä on kuitenkin korjaamisen varaa jonkun verran, myönsi Pekkarinen.
Isot kaupungit nielevät T&K-rahat
Matikainen-Kallström kaipasi innovaatiotuista kattavaa selvitystä, jossa huomioitaisiin kaikkien tukimuotojen tarpeellisuus ja vaikuttavuus. Hänen mielestään monet alueellisin perustein kohdennetut tuet ovat suorastaan hidastaneet alueen elinkeinoelämän uusiutumista ja kehittymistä, kun ne pitävät keinotekoisesti toiminnassa kannattamattomia rakenteita.
Pekkarisen mukaan tutkimuksia on jo tehty ja niitä on myös vireillä. Hän muistutti, että T&K-rahoituksesta valtaosa, yli 80 prosenttia, menee viiteen suurimpaan kaupunkiin.
Brysselin raha kiinnostaa muitakin
Brysselin kautta kierrätetyn aluepoliittisen rahoituksen käyttämättä jättäminen olisi Pekkarisen mielestä erikoista.
- Niitä rahoja voidaan käyttää vain kehitysalueella. Jos emme me käytä, kyllä ne monet muut puolalaiset ja virolaiset ja monet muut mieluusti ne käyttävät.
- Tämä parantaa nimenomaan vaikeimmilla alueilla olevien yritysten suoriutumiskykyä. Parempi mieluummin yritysten innovaatiohankkeisiin kuin siltarumpujen rakentamiseen vai kuinka, heitti Pekkarinen.