Molemmat iltapäivälehdet kommentoivat maanantaina kovin sanoin varuskuntaratkaisuja. Ilta-Sanomat on otsikoinut pääkirjoituksensa sanoin "Dragsvikista tuli kiviriippa Wallinille."
Lehti kertoo, että puolustusministeri Stefan Wallin (r.) on joutumassa hankalaan asemaan Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen johtaneen vaikuttamisensa takia. Raskauttavaksi puolustusministerin kannalta voidaan lehden mukaan nähdä se, että hän myönsi poliittisen ohjauksen vasta sen jälkeen, kun oli eduskunnan edessä ensin kiistänyt sen.
Ilta-Sanomista ei ole yllättävää, että Rkp:n puheenjohtaja vaatii ruotsinkielisen varuskunnan säilyttämistä. Yllättävää on kuitenkin se, että ettei hänessä ollut alun alkaen miestä myöntää sitä.
Ilta-Sanomat katsoo, että kielipolitiikka ei ole vahingoittanut Rkp:tä. Puolue on ollut haluttu hallituskumppani harmittomuutensa takia, mutta käsitys puolueen harmittomuudesta voi kuitenkin muuttua Dragsvik-jupakan seurauksena, Ilta-Sanomat arvioi.
Kielikiista lietsonnassa
Iltalehtikutsuu ministeri Stefan Wallinin toimintaa venkoiluksi. Lehden mukaan venkoilu lietsoo kielikiistaa.
Iltalehti kirjoittaa, että puolustusvoimat on uudistettava ensi sijassa turvallisuuspoliittisin perustein. Lehti vaatii puolustusuudistusta ankkuroitavaksi demokraattiseen keskusteluun muistaen myös, että kenraalien erehdysten luettelo on pitkä.
Hallituksen on pohdittava Iltalehden mielestä varuskuntia uudelleen kollegiona eikä eduskuntaa saa sivuuttaa. Ministeri Wallinin kannattaisi lehden mukaan lopettaa ylimielinen venkoilu, joka tuo Iltalehden mieleen Timo Rädyn.
Omistajan huolehdittava resursseista
Maaseudun Tulevaisuuson huolissaan rautateistä. Lehden mukaan valtiovallalla ei ole ollut kiinnostusta huolehtia rataverkon kunnosta rautatieverkoston tärkeydestä huolimatta. Rautateille on tulossa kilpailua, vaikka huonokuntoinen rataverkko on jo nykyisenkin junaliikenteen jarruna, lehti päivittelee.
Maaseudun Tulevaisuus toteaa, että omistajalla pitää olla selkeät visiot esimerkiksi VR:n tulevaisuudesta ja tehdä myös tavoitteen saavuttamisen edellyttämät päätökset. Lisäksi on varattava resurssit sekä valvottava, että päätökset toteutetaan. Omistajan vastuuta ei voi ulkoistaa, Maaseudun Tulevaisuus linjaa.
Haavoittuvainen valtionyhtiö
Helsingin Sanomatkirjoittaa puolestaan valtionyhtiön haavoittuvuudesta. Lehden mukaan ministeri Heidi Hautalan päätös antaa lähes koko Finnairin hallitukselle potkut katkaisi ainakin hetkeksi kansallisen lentoyhtiön huonon julkisuuden kierteen. Annettu julkinen läksytys oli lehdestä sen luokan teko, että sitä sulatellaan jonkin aikaa.
Helsingin Sanomat näkee Finnairin kriisin muistuttavan Soneran kriisiä kymmenisen vuotta sitten. Soneraakin alkoi vetää lokaan huonojen uutisten kierre ja valtion kruununjalokivestä tuli sylkykuppi.
Lehden mielestä 2000-lukua voi kuvata johtajuuden ajaksi, joka näkyy johtajien kasvavina palkkioina ja näyttävänä julkisuutena. Tässä etuoikeutetussa maailmassa on saattanut syntyä mielikuva omista pelisäännöistä. Liike-elämän johtajat voivat itse tehdä paljon palauttaakseen luottamuksen. Herkkyys ympäröivälle yhteiskunnalle ei ole huono asia, lehti kommentoi.