Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen hintalappu alkaa olla huolestuttavan suuri. Kehysriihen loukutusten jälkeen voi jäljellä olla arka kysymys, kenen hyvinvoinnista tässä maassa voidaan vielä puhua, kirjoittaa torstain Ilkka.
Pääministeri Jyrki Kataisella ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisella on yhteinen näkemys työurien pidentämisen tarpeesta, mutta keinot ovat lehden mukaan ainakin julkisuudessa kiusallisen kaukana toisistaan. Urpilaisen ehdoton ei eläkeiän alarajan nostolle ei ole muuttunut miksikään. Ilmeisesti Katainen ei luota kykyihinsä Urpilaisen pään kääntämisessä, kun hän vetoaa eläkeiän nostossa nyt vakavasti työmarkkinajärjestöihin. Järjestöjen yhteisen äänen edessä voisi jopa valtiovarainministeri heltyä, Ilkka arvelee.
Ilkka ohjeistaa poliitikkoja, että kehysriihessä ei ole varaa pitää samanlaista sulle mulle -peliä kuin hallitusneuvotteluissa. Ajat ovat viime kevättä totisemmat, lehti muistuttaa.
Vaikea ja epäkiitollinen tehtävä
Keskisuomalainen katsoo, että budjetin valmistelu on erityisen vaikeaa ja hallitusvastuussa oleville puolueille poliittisesti epäkiitollista. Näin siksi, että talous- ja veropolitiikassa pitäisi kyetä samanaikaisesti kääntämään valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta laskuun ja turvamaan talouskasvu.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on vaatinut ensi vuoden budjettiin veropoliittista linjaa, jossa suurituloisten verotusta kiristetään. Myös pääministeri Katainen on kehottanut suurituloisia varautumaan lisälaskuun. Voimakaksikon yhdenmukaiset kannanotot viittaavat Keskisuomalaisen mukaan siihen, että kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat päässeet sopimukseen veroratkaisujen päälinjoista.
Jäsenäänestyksen kaksi puolta
Iltalehti tarkastelee pääkirjoituksessaan keskustan tilannetta. Lehti arvelee jäsenäänestyksen olevan keskustalle kaksiteräinen miekka.
Iltalehti luonnehtii keskustan puoluekokouksia megatapahtumiksi, joita on verrattu Kiinan kommunistisen puolueen konferensseihin. Lehdestä kokouksien seksikkäin sisältö liittyy aina henkilövalintoihin ja yöllisiin kabinettisuhmurointeihin, joissa piirijärjestöt junttaavat ja tekevät lehmänkauppoja.
Keskustassa kiistellään Iltalehden mukaan nyt siitä, pitäisikö puheenjohtajasta järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys. Lehti pohtii, mikä puhuu jäsenäänestystä vastaan ja toteaa, ettei muu kuin se, että selvä tulos veisi kiinnostavuuden Rovaniemen puoluekokouksesta.
Lehti katsoo, että järjestödemokratialle jäsenäänestys olisi hyväksi, sillä näin useampi puolueen jäsen pääsisi vaikuttamaan itsenäisesti puheenjohtajan henkilöön. Bussilasteittain kokouspaikalle rahdatuilla puoluekokousedustajilla kun on lähinnä taputtajan osa, Iltalehti arvelee.
Jäsenäänestyksessä hankaluutensa
Aamulehti kysyy, että olikohan keskusta aivan tosissaan päättäessään pari vuotta sitten, että puolueen puheenjohtajasta voidaan järjestää neuvoa-antava jäsenäänestys. Nyt kun sitä vaaditaan, on huomattu käytännön hankaluudet: postiäänestys tulisi liian kalliiksi ja nettiäänestyksen käyttöä taas ei ole edes selvitetty.
Aamulehti kertoo, että jäsenvaali ei innosta kaikkia. Lehdestä näyttää kuitenkin rumalta, jos uutta pykälää ei noudateta. Ja rumalta näyttää sekin, jos jäsenäänestyksen tulosta ei kunnioiteta.