Virkamiestyöryhmän karttaharjoitus on ollut keskustelun johtoteemana, vaikka itse asiassa se on vain yksi osa koko uudistuspakettia. Siihen liittyvät myös esimerkiksi valtionosuudet, joilla kunnat ovat maksaneet osan menoistaan.
Kun verotulot hupenevat, valtionosuuksien leikkaukset ovat edessä. Se taas uhkaa romuttaa osan nykyisistä kunnallisista palvelurakenteista. Välttämättä se ei tarkoita palvelujen poistamista, mutta samalla tavalla kun veroasioissa ihmiset asioivat nykyisin Internetissä kotitietokoneeltaan, voi myös osa kunnallisista palveluista hoitua ilman ikiomaa kunnantaloa.
Taistelua tuulimyllyjä vastaan
Poliittisessa keskustelussa koko uudistus on leimattu kokoomusministeri Henna Virkkusen jääräpäiseksi taisteluksi tuulimyllyjä vastaan. Virkkusen tapa viedä hellimäänsä uudistusta on kieltämättä näyttänyt härkäpäiseltä. Samanlaisia syytöksiä ministeri sai edellisen hallituksen aikana korkeakoulujen uudistuksesta. Tällä kertaa kyse on tosin monin verroin massiivisemmasta prosessista. Se myös koskettaa suomalaista demokratiaa syvemmin kuin akateemisen maailman kurinpalautus.
Entinen pääministeri ja sitä edeltävä kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) taas on vaatinut koko uudistuksen upottamista peräti Atlantin aaltojen syvyyksiin. Samalla hän on vannonut, ettei tuosta hallituksen uudistusesityksestä edes keskustella. Heti uudistusesityksen julkitulon jälkeen Kiviniemi uhosi Facebookissa ”repineensä lupaustensa mukaisesti palasiksi kokoomuksen kuntauudistuspaperin.”
Melkoisen tiukat ovat siis lähtöasetelmat. Voi hyvällä syyllä kysyä, ajoivatko Virkkunen ja Kiviniemi itsensa poliittiseen nurkkaan, josta ei kunniallista ulospääsytietä enää oikein ole?
Kabintin ovien takana
Kuntauudistusta on viety eteenpäin valtion virkamiestyönä, jolloin siitä ei valmistelun yhteydessä ole tarvinnut hiiskua sen enempää oppositiolle kuin kuntaväellekään.
Myös maan kunta-asioista vastaava eduskunnan hallintovaliokunta on joutunut seurailemaan uudistuksen etenemistä lähinnä median välityksellä, kuten hallintovaliokunnan muhoslainen kansanedustaja Pirkko Mattila (ps.) Oulu Radion haastattelussa ennen vuodenvaihdetta totesi.
Syttöjä suoraan vaalikentille
Keskustelun kärjekkyyttä selittää tietysti sen vahva poliittisuus sekä tulevat kunnallisvaalit.
Tämän takia myös kuntauudistusta hallituksessa tukevat sosiaalidemokraatit ovat yrittäneet irrottautua kohua aiheuttaneesta karttaharjoituksesta, jossa Suomen kuntamäärä siirrettäisiin kertaheitolla uusiin lukemiin eli nykyisistä 336:sta kunnasta niputettaisiin jatkossa 70 kunnan paketti.
Sosiaalidemokraateille kuntauudistus on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä asia kuin kokoomuksellekin. Sosiaalidemokraattien kansanedustaja, oululainen kunnallispoliitikko ja pohjoispohjalainen maakuntapoliitikko Tytti Tuppurainen sanoikin Ylen Oulu radion haastattelussa, että juuri sosiaalidemokraateille kuntauudistus on ehkä kaikista Suomen puolueista tärkein. Hänen mielestään ratkaisu on tärkeä erityisesti ja nimenomaan hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi.
Sosiaalidemokraattien näkökulmasta kuntien vahvistaminen vankistaa samalla niiden mahdollisuuksia hoitaa itse erilaisia palvelujaan ulkoistamatta niitä esimerkiksi suurten pörssiyhtiöiden hoidettaviksi. Taustalla häämöttää siis myös ideologista pohdintaa.
Kuinka hyvin sosiaalidemokraattien ideat natsaavat kokoomusministeri Henna Virkkusen porvarilliseen maailmankuvaan, jää nähtäväksi. Vaikka päämäärä olisikin eri, itse uudistuksen tavoite näyttää molemmilla puolueilla olevan yhtenäinen: kuntien määrää täytyy karsia.
Keskustan kahlintaa
Pienet kunnat ovat nykyisellään keskustavetoisia ja kun niitä on määrällisesti paljon, on keskustan asema niiden avulla paikallisesti vahva. Karsimalla kuntien lukumäärää, keskustaa ei ehkä saada sivuutettua, mutta keskustalaisten paikallispäättäjien lukumäärä vähenee. Se taas sopii varmasti jokaiselle nykyiselle hallituspuolueelle.
Ei siis ihme, että keskustassa halutaan upottaa karttakirjat Atlantin syövereihin. Oman rikkansa keskustalaisen rokkaan tuo vielä sekin, ettei se enää voi kasvojaan menettämättä perääntyä. Kun presidentin vaaleissa loppujen lopuksi erinomaisesti menestynyt puolueen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynenkin on vielä haastanut julkisesti nykyisen puoluejohdon, ei kompromisseja juuri näköpiirissä näy.
Sinänsä kiinnostava pikku yksityiskohta tosin on, että esityksen kirjoittaneen virkamiestyöryhmän johdossa on ollut entinen Oulun keskustalainen apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajala…