Virkkusen mukaan kuntauudistuksessa haetaan ennen kaikkea sitä, että kunnat itse selvittäisivät yhdistymismahdollisuuksiaan.
- Onnistunutta liitosta ei tule, jos päättäjät eivät itse näe sen hyödyllisyyttä. Asukkaiden ja päättäjien sitoutuminen hankkeeseen on ensiarvoisen tärkeää, Virkkunen toteaa.
Virkkusen mukaan Etelä-Kymenlaaksoon ehdotettu yhden kunnan malli olisi luonnollinen ratkaisu.
- Hamina, Pyhtää ja Kotka ovat hyvin linkittyneet ihmisten arjessa työssäkäynnin ja asioinnin kautta, Virkkunen toteaa.
Kuntaliitoksista ruuvattava lisää tehoja
Virkkusen mukaan aiemmissa kuntaliitoksissa on paljon opittavaa. Vuonna 2009 tapahtuneissa kuntaliitoksissa ei osattu ennakoida talouden takapakkia. Virkkusen mukaan ilmapiiri oli silloin toinen.
- Usein sopimuksissa sovittiin, että mitään ei muuteta, kaikki jatkuu ennallaan ja valtion porkkanarahat käytettiin joihinkin ylimääräisiin asioihin, Virkkunen kuvaa.
Virkkusen mielestä seuraavista yhdistymisistä joudutaan puristamaan entistä enemmän säästöjä. Se, mistä säästöjä kuntien yhdistymissä haetaan, riippuu aina kyseisestä alueesta.
- Joillakin alueilla ne voivat olla rakentamis- ja infrastruktuurihankkeet ja asuinalueiden suunnittelu, jossain ehkä tietohallinto tai palveluverkot prosessit, Virkkunen listaa.
Virkkunen uskoo hallinnon keventymisen tapahtuvan tulevissa liitoskunnissa eläköitymisen ansiosta lähes automaattisesti.
- Henkilöstömäärä ei ole sinällään ongelma. Joka kolmas kuntatyöntekijä jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä ja se pakottaa kunnat järjestämään toimintaansa uudelta pohjalta.
Hallituksen esittämässä kuntauudistusmallissa Kymenlaaksoon jäisi kaksi kuntaa.