Turun yliopiston dosentti, politiikan tutkija Ville Pernaa sanoo, että Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto ovat kannatuslukujensakin valossa etelän ehdokkaita. Erityisesti Haavisto sai kannatusta etelän suurilta äänestysalueilta.
- Tämä voi aiheuttaa ongelmia tai päänvaivaa vähintäänkin esimerkiksi konservatiivisille pohjoisen äänestäjille, jotka äänestivät ensimmäisellä kierroksella Väyrystä, Pernaa arvioi.
Omaksi mielletyn ehdokkaan puuttuminen presidentinvaalien toisella kierroksella vähentää vaalien kiinnostavuutta, mikä voi johtaa myös tietynlaiseen uskon puutteeseen pohjoisessa.
- Väki, ihmiset, valta ja päätöksenteko ja osin myös vauraus tapaavat keskittyä Etelä-Suomeen. Tämä tilanne voi heikentää vaalin kiinnostavuutta mikä voi johtaa siihen, että usko vaikuttamisen mahdollisuuksiin kärsii, Pernaa sanoo.
Sinänsä vaalin lopputulokseen äänestyslaiskuus pohjoisessa ei kovin paljoa vaikuttaisi. Pernaan mielestä Väyrystä äänestäneiden on ehkä helpompi siirtyä Niinistön leiriin kuin Haaviston kelkkaan.
Väyrynen on vahva viesti puoluetoimistoon
Keskustan Paavo Väyrysen äänisaalista Pernaa pitää selvänä viestinä Keskustan puoluetoimiston suuntaan. Väyrystä äänestäneet halusivat antaa muistutuksen keskustan puoluekoneistolle siitä, millaisin teemoin ja arvoin keskustaväkeä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa saa liikkeelle.
- Presidentinvaali on henkilövaali, mutta kaikilla vaaleilla on vaikutuksensa siihen, mitä politiikassa tapahtuu. Väyrysen vahva tulos palautti Keskustan tietyllä tavalla politiikan keskiöön ja antaa mahdollisuuden nousuun kunnallisvaaleja ajatellen, Pernaa ennustaa.
Myös vasemmistopuolueiden alamäki on Pernaan mukaan näkynyt vaalituloksissa jo pitkään.
- Se ei ole kiinni yhdestä Paavo Lipposesta tai presidentinvaaleista, vaan sama suuntaus on näkynyt kaikissa vaaleissa edellisten presidentinvaalien jälkeen.
Pernaa näkeekin, että vasemmistopuolueilla on myös kunnallisvaaleissa kova haaste uida vasten politiikassa käyviä virtauksia.