Ilta-Sanomatkirjoittaa pääkirjoituksessaan, että hallitusneuvotteluissa sovittiin 2,5 miljardin euron sopeutustoimista, mutta valtiovarainministeriön virkamiesjohto on löytänyt viiden lisämiljardin sopeutustarpeen.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei ota näin suurta kiristystä esittelyynsä, vaan tähtää pienempään, oikeudenmukaisuusretoriikalla höystettyyn pakettiin. Urpilainen sanoi viikonvaihteessa Sdp:n tavoittelevan määräaikaista "solidaarisuusveroa", joka kohdistetaan yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Ilta-Sanomat epäilee, että tällainen vero ei tulojen ja menojen epäsuhtaa paikkaa, koska varakkaita on niin vähän.
Urpilainen otti esiin solidaarisuusveron populistisista syistä. Kokoomus ei siihen suostu juottamatta demareille jotain karvasta. Hallitus hankkii lisätuloja, mutta joutuu silti pienentämään menojaan. Leikkaaminen voi osoittautua tulopuoltakin hankalammaksi, arvelee aamun Ilta-Sanomat.
Seinäjoella ilmestyvä
Ilkkakirjoittaa, että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen nostatti SDP:n puheenjohtajapäivillä henkeä esityksellään uudesta solidaarisuusverosta. Hän lisäsi vähän hiiliä myös valtionyhtiöiden ohjauksesta vastaavan ministerin päälle sanomalla, että herrojen verkostoissa on saatava loppu oman edun rakentelulle.
Tässä vaiheessa onkin poliittisesti viisasta yrittää kääntää huomio juuri tämänkaltaisiin asioihin. Demareilla on kiire profiloitua oikeudenmukaisuuden ja vähäosaisimpien puolestapuhujina. Maaliskuun kehysriihen jälkeen se on hallituspuolueelle huomattavasti vaikeampaa. Uudet leikkaukset ja säästöt taitavat kohdistua säälittä kaikkiin väestöryhmiin, arvelee Ilkka.
Lehti jatkaa, että jos demarien puheenjohtajapäivien puheisiin on luottamista, hallitus tulee ottamaan tiukasti yhteen vielä myös kuntauudistuksesta. Sen kisan voittaja valitaan kuntavaaleissa.
Talouskriisi ja diesel-vero
Savon Sanomatkirjoittaa aamun pääkirjoituksessaan, että velkavankeuteen ajautunut Euroopan unioni selviää talousongelmistaan sitä nopeammin, mitä ripeämmin sen talous kasvaa. Valitettavasti kasvun ennusteet ovat huonot. Unionin uusin suhdanne-ennuste povasi talouden taantuvan useimmissa EU-maissa. Suomelle tosin luvataan pienoista kasvua, mutta kahden prosentin maan menestyksestä on vähän iloa, jos 98 prosentilla menee huonosti.
Suomelta kuten myös koko Euroopan unionilta tuntuu unohtuneen, miten keskeinen merkitys energian saatavuudella ja hinnalla on talouskasvulle. Nykyinen hyvinvointi on aikaansaatu ennen muuta kaukonäköisen ja viisaan energiapolitiikan avulla. Nyt polttoaineiden hinnat ovat nousussa Iranin kriisin ja euron heikentymisen vuoksi. Jo näissä korotuksissa olisi kylliksi kestämistä kanto- ja kasvukyvystään huolestuneille eurooppalaisille. Jostain syystä EU-komissio leikkii huoletonta Brysselissä ja esittää rajuja korotuksia erityisesti dieselpolttoaineisiin.
Se on sietämätön hinta nykyoloissa - ei vain ammattimaiselle kuljetustoiminnalle, vaan myös yksittäisille ihmisille, kirjoittaa Savon Sanomat.
Myös
Satakunnan Kansatyrmää EU-komission esityksen dieselpolttoaineen verotuksen muuttamisesta. Se tarkoittaisi toteutuessaan, että litrahinta nousisi Suomessa 1,8 euroon. Yksin Suomessa kuljetusalan kustannukset nousisivat 300 miljoonalla eurolla, mikä merkitsisi konkurssien vyöryä.
Autoilu on hallituksen väristä huolimatta lypsylehmä, jolla paikataan valtiontaloutta. Jossakin vaiheessa lypsäminen kuitenkin kääntyy itseään vastaan. Jos autolla ajamisesta tulee ylellisyystuote, siihen ei ole enää varaa kuin rikkaimmalla kansanosalla. Tosiasia kuitenkin on, että yksityisauto on monelle välttämättömyys. Julkinen liikenne tarjoaa vaihtoehdon vain suurimmissa kaupungeissa, muistuttaa Satakunnan Kansa.