SDP:n presidenttitouhuilussa alkaa olla jo ripaus tahatonta komiikkaa, arvelee torstain Aamulehti. Lehden mukaan Paavo Lipponen sai pitkin syksyä turhaan huhuilla puoluejohdon ja ay-liikkeen perään. Nämä seurasivat kuin halvauksen saaneina sivusta demariehdokkaan epätoivoista kamppailua surkeita kannatuslukuja vastaan.
Nyt kun SDP:n peli on menetetty, puolueessa ja sitä lähellä olevassa ay-liikkeessä on alkanut sellainen vaalivyörytys, että sen perusteella Pekka Haavistoa luulisi SDP:n ehdokkaaksi ja presidentinvaalikamppailun olevan vasta alkutekijöissään, lehti sivaltaa.
Aamulehti pohtii pääkirjoituksessaan, että ryntäys Haaviston taakse on jo ollut niin massiivista, että se voi vielä kääntyä paitsi SDP:tä itseään, myös vihreiden ehdokasta vastaan. Vai onko ay-johtajilla ja demarieliitillä ketunhäntä kainalossa vihreitä lähestyessään, kyselee Aamulehti.
Pyykinpesu alkamassa
Savon Sanomien mielestä SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungnerin lähtöilmoitus aloitti puolueen pyykinpesun. Jungner ilmoitti keskiviikkona, ettei hän pyri jatkokaudelle ensi toukokuun puoluekokouksessa.
Savon Sanomat kehuu Jungnerin ilmoitusta suoraselkäiseksi: Hän teki, mitä lupasi. Toisaalta ei ole lainkaan varmaa, että jatkokausi keväällä olisi hellinnyt, jos hän sellaista olisi hakenut, lehti huomauttaa.
Savon Sanomien mukaan on olemassa vielä kolmaskin näkökulma. Jungnerin ilmoitus käänsi huomion pois puolueen puheenjohtajasta, joka kuitenkin lopulta on vastuussa puolueen onnistumisista ja epäonnistumisista.
Jähmeän koneiston ryhdistäydyttävä
Ilkka kirjoittaa, että puoluesihteeri Jungner ravisteli eroilmoituksellaan demarikenttää ryhdistäytymään. Lehden mukaan yritysmaailman huipulta puoluepolitiikan keskiöön pölähtänyt Mikael Jungner ei ratkaise eroilmoituksellaan luultavasti ainoatakaan demarien ongelmaa.
Ilkka pitää Jungnerin ajatuksia puolueorganisaation rakenteiden ja toimintamuotojen uudistamisesta oikeansuuntaisina. On toden totta muutoksen aika, jos puolueen presidenttiehdokas saa taakseen vain murto-osan puoluetta tavallisesti äänestäneistä, Ilkka suomii ja huomauttaa, että SDP:n kolmikymmenvuotisen presidenttitaipaleen päättyminen romahdukseen ei ole vain yhden tai kahden asian hämmentävä summa.
Haasteita uudistumiselle tulee lehden mukaan perinteisen puoluekoneiston jähmeydestä. Jos puolueen aate ja arvot vielä kestävätkin yhteiskunnan muutokset, ei samaa notkeutta välttämättä löydy puolueväestä.
Sdp lähtee vaaleihin rampana
Myös Helsingin Sanomat puntaroi SDP:n ahdinkoa. Lehti ennustaa, että SDP lähtee keväällä kuntavaaleihin osittain rampana. Uusi puoluesihteeri on juuri aloittanut, ja hänen pitäisi ryhtyä vetämään vaalikampanjaa.
Jutta Urpilaisen johtama puolue on Mikael Jungnerin mukaan niin hyvässä kunnossa, että se kyllä kestää puoluesihteerin vaihtumisen. Helsingin Sanomien mukaan Jungner saattaa kuitenkin olla väärässä.
Lehti katsoo länsinaapuriimme pohtien, että sosiaalidemokratian surkeutta vahvistaa entisestään se, että Ruotsin demarit ovat vielä pahemmin sekaisin. Voisiko olla niin, että sosiaalidemokratian tarina ei enää myy, lehti pohtii. Lehti jatkaa, että kenties äänestäjät pitävät hyvinvointivaltiota itsestään selvänä tilana.
Sdp:n onkin syytä löytää pikapuoliin tiensä takaisin kartalle, mikäli se mielii pysyä merkittävänä poliittisena toimijana, ohjeistaa Helsingin Sanomat.