Kalevanmukaan presidentinvaalin jytky oli Pekka Haavisto, joka teki vaaleista oikeat. Lehti listaa Haaviston menestykselle monia syitä: Haaviston asiaosaaminen oli vakuuttavaa. Toiseksi hänen keskustelutapansa sai osakseen ihailua, sillä hän ei näykkinyt eikä haukkunut. Hän oli viileän asiallinen, lehti perustelee.
Kaleva arvelee, että Haaviston menestys voi tarkoittaa perussuomalaisten kannatuksen taitekohtaa. Timo Soinin osalta ensimmäinen kierros sujui kehnosti.
Vasemmiston kehnolla tuloksella on puolestaan lehden arvion mukaan todennäköisesti suoria sisäpoliittisia vaikutuksia. Hallituksessa olevat SDP ja vasemmistoliitto joutunevat terävöittämään otteitaan verottaakseen kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatusta.
Vasemmisto romahti
Ilkanmukaan vaalien tämänkertaisena jytkynä voidaan pitää vasemmistopuolueiden romahdusta. SDP:n kolmenkymmenen vuoden presidenttitaival päättyy demarien ja vasemmistoliiton yhteensä alle kolmentoista prosentin kannatukseen.
Ilkka kirjoittaa, että vaalien tulos kertoo siitä, että suomalaisia jakavat nykyisin aivan muut ulottuvuudet kuin vielä sukupolvi sitten. Jako oikeistoon ja vasemmistoon on väistymässä.
Pitkä nenä ahdasmielisyydelle
Aamulehtitaas pitää vaalien tulosta suvaitsevaiston vastaiskuna. Lehden mielestä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Haaviston pääsy toiselle olisi jonkin sortin vastaisku ahdasmielisyydelle. Hänen avoin tapansa tuoda esiin parisuhdettaan tarjosi äänestäjille kanavan osoittaa suvaitsevaisuuttaan seksuaalisia ja muita vähemmistöjä kohtaan.
Aamulehti pitää pohdintojensa jälkeen joka tapauksessa Sauli Niinistön lähtötilannetta niin vakuuttavana, että jotain perin merkillistä pitäisi tapahtua, että hänen presidenttitiensä tyssäisi vaalien ratkaisevalla kierroksella.
Eurooppa-myönteisyys voitti
Eurooppa-myönteisyys oli kolmas voittaja, linjaa puolestaan
Salon Seudun Sanomat. Lehdestä näyttää siltä, että seuraavan presidentin nimi on jo tiedossa. Enemmänkin kyse on siitä, millaisen vastuksen Haavisto kykenee antamaan Niinistölle. Niinistölle tie Mäntyniemeen on nyt auki, Salon Seudun Sanomat kertoo.
Lehti luotaa viime kuukausien poliittista keskustelua, jota on hallinnut EU-politiikka. Molemmat presidentinvaalien loppusuoralle päässeistä ehdokkaista ovat selkeästi EU- ja Eurooppa-myönteisiä poliitikkoja ja Salon Seudun Sanomien mielestä ensimmäinen kierros olikin vastaus siihen, millä kannalla enemmistö suomalaisista on Eurooppa-kysymyksissä.
Keskusta velkaa Paavo Väyryselle
Helsingin Sanomienmukaan näistä vaaleista ei tullutkaan kansanäänestystä euroalueen jäsenyydestä eikä äänestystä kuntauudistuksesta. Lehti kirjoittaa, että vaikkei Paavo Väyrynen päässytkään toiselle kierrokselle, keskustan johto on hänelle paljon velkaa. Väyrynen sai kerätyksi euroon kriittisesti suhtautuvat konservatiiviset maakuntien keskustalaiset "takaisin kotiin". Väyrysen tulos oli tappiosta huolimatta hyvä, Helsingin Sanomat kannustaa.
Lehti kuvailee, että Timo Soini sai puolestaan muistutuksen kuolevaisuudesta. Presidentinvaalien tuloksesta ei voi lehden mukaan kuitenkaan vielä ennustaa perussuomalaisten kutistumista takaisin kärpässarjaan.
Jännittävä kierros tulossa
Iltalehtikommentoi presidentinvaaleja todeten, että toiselle kierrokselle riittää jännitystä. Lehti sanoo, että täyte-ehdokkaat saattoivat vaikuttaa Pekka Haaviston ja Paavo Väyrysen tiukan kilvan tulokseen.
Kisa kakkossijasta heijasti lehden mukaan kansan henkistä kahtiajakoa. Toisaalla on kansainvälinen, koulutettu ja vapaamielinen Suomi - toisaalla yhteiskunnan muutoksessa ehkä murjotut impivaaralaiset. Tulevan politiikan tulisi yhdistää nämä kaksi ryhmää, arvioi Iltalehti.