Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää Venäjän iskuja Ukrainaan sodan laajentamisena. Tällä hän viittaa siihen, että iskut on ainakin ensitietojen perusteella kohdennettu siviiliväestöön.
– Nämä Venäjän Ukrainaan kohdistamat iskut ovat melkoista sodan laajentamista, ja erityisen suuri huoli on siitä, että ne näyttäisivät kohdistuvan siviilikohteisiin. Sinänsä siviilikohteiden pommittaminen täyttää sotarikoksen tunnusmerkit, Haavisto sanoo Ylelle.
Haavisto pitää ensitietoja siviilikohteiden pommittamisesta erittäin huolestuttavina. Ulkoministeri arvioi, että Ukrainan pääkaupunkiin kohdistetut iskut ovat seurausta Kertšinsalmen sillan räjäytyksestä Krimillä.
– Tämä tietysti saattaa olla reaktiota tähän Kertšinsalmen siltaiskuun. Mutta se, että iskuja kohdistetaan nyt siviiliväestöön, on erityisen julmaa. Nyt odotetaan tarkentuvaa tietoa uhreista, mutta näyttäisi, että siviiliuhreja on ja voi olla suuriakin määriä.
Haaviston mukaan Krimin sillan isku on osunut Venäjällä herkkään paikkaan. Presidentti Vladimir Putinin hallinto pitää Krimiä osana Venäjää, vaikka se kansainvälisen oikeudenkin mukaan kuuluu Ukrainalle.
Haavisto pitää Venäjän ohjusiskuja kohtuuttomina. Suomi onkin tuominnut Venäjän toiminnan, koska siviiliväestöön ei saisi iskeä sodan aikana.
Lisää painetta sanktioille
Venäjälle on asetettu laajoja talouspakotteita hyökkäyssodan takia. Ulkoministeri Haavisto uskoo, että maanantaina nähdyt ohjushyökkäykset siviilikohteisiin laittavat paineita kansainväliselle yhteisölle asettaa uusia sanktioita.
– Uskon, että tällainen tilanne lisää paineita saada aikaiseksi uusia sanktioita aikaan Euroopan unionin piirissä. Uskon, että ensimmäinen reaktio kansainväliseltä yhteisöltä on voimakas tuomio ja myöskin jatkoapu Ukrainalle.
Haavisto muistuttaa, että Ukraina on pyytänyt eri mailta ilmatorjuntajärjestelmiä, ja näihin pyyntöihin varmasti suhtaudutaan eri maissa jatkossa entistä ymmärtävämmin.
Mutta säätääkö EU entistä tiukempia pakotteita Venäjälle ohjusiskujen takia?
– Sanktiokeskustelut ovat aina edenneet EU:ssa, niin että tämä kahdeksas paketti saatiin aikaiseksi. Ja aina kireämpiä keinoja on pystytty tekemään, uskon että halua on.
EU-maat pääsivät perjantaina kahdeksannesta Venäjän vastaisesta pakotepaketista sopuun. Uusilla sanktioilla puututtiin muun muassa öljykuljetuksiin sekä vienti- ja tuontikieltoja laajennettiin entisestään.
Kaikista kireimmistä pakote-ehdotuksista ei kuitenkaan ole EU:ssa päästy sopuun.
– Vaikeat ovat olleet nämä sanktiot, joissa jonkun maan oma energiahuolto tai -turvallisuus on ollut vaarassa. Silloin nämä maat ovat omat varauksensa esittäneet, Haavisto sanoo.
Suomen kanta on kuitenkin ollut johdonmukainen. Hallitus on kannattanut entistä kireämpien Venäjä-sanktioiden käyttöönottoa.
"Sotavälineenä ydinase on käyttökelvoton"
Venäjän hyökkäyssodan kiihtyminen on herättänyt pelon ydinaseiden käytöstä Ukrainassa. Venäjän presidentti Putin on myös maininnut aseet puheissaan kotiyleisölle.
– Ydinasetta käytetään uhkana tai pelotteena, ja totta kai tämä uhka on leijunut tässä koko konfliktin ajan. Venäjä on käyttänyt tällaista löysää puhetta ydinaseista, eikä ole mahdotonta, että pelotteena tätä ydinasekorttia edelleen käytetään.
– Mutta sotavälineenä ydinase on aika käyttökelvoton, sillä se tuhoaa laajoja alueita ja aiheuttaa myös omille joukoille riskejä. En usko, että ihan heti tällaiseen asetyyppiin mennään, Haavisto arvioi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi EU-kokouksissa Prahassa viime viikon lopussa, että sota voi loppua sitten, kun Venäjä vetäytyy Ukrainasta. Haaviston viesti on samankaltainen.
– Venäjän pitää lopettaa välittömästi iskut siviilikohteisiin ja vetäytyä Ukrainalta valtaamiltaan alueilta.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä 11.10.2022 kello 23 asti.
Lue lisää:
Kiova, Lviv, Dnipro, Harkova, Žytomyr... Venäjä on ampunut 75 ohjusta lähes kymmeneen kaupunkiin, osa ammuttu alas
Venäjän hyökkäyssodan uusi johtaja Sergei Surovikin on istunut vankilassa ja tunnetaan kovista otteistaan – Wagnerin perustaja kehuu parhaaksi
Venäjän talous on syöksyssä, mutta "rahat kyllä riittävät sotimiseen", sanoo Suomen Pankin Laura Solanko