Suomalaisessa Nato-keskustelussa vannotaan nyt järkisyihin, mutta kun Venäjä-suhteen padot ovat kerran murtuneet, niin tunteet näyttävät nousevan vahvasti pintaan.
Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Vaasassa moni keskustalainen perusteli tukeaan Nato-jäsenyydelle sukuhistorialla.
Vanhempien tai isovanhempien sota- ja evakkokokemukset antavat vahvistusta näkemyksille, joiden mukaan Venäjän uhkaa vastaan on haettava suojaa ja turvaa lännestä.
Ajatus on, että Suomi ei saa enää koskaan jäädä yksin.
Vallassa on nyt EU-sukupolvi
Keskustan ja SDP:n Nato-kantojen uutta asentoa saattaa helpottaa se, että vallassa on nyt sukupolvi, joka aloitti koulutietään 1990-luvun alussa, kun Boris Jeltsin oli Venäjän presidentti ja Suomi liikkui kohti Euroopan unionia.
Suomen historian kaksi pitkäaikaisinta ulkoministeriä: Erkki Tuomioja (sd.) ja Paavo Väyrynen (kesk.), nousivat eduskuntaan jo 1970-luvun alussa, kun Neuvostoliitto oli Yhdysvaltain rinnalla toinen kilpailevista suurvalloista.
Eri sukupolvien maailmankuvat ovat erilaiset.
Sanna Marinin (sd.) ja Annika Saarikon (kesk.) sukupolvella ei ole yya-menneisyyttä eikä periaatteellista Nato-kammoa.
Suomen etua varjellaan ajassa
Suomen ja Neuvostoliiton suhteita hallitsi vuosina 1948–91 ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus, joka oli solmittu toisen maailmansodan jälkeen.
Keskustan puoluevaltuuskunnan Nato-keskustelua seurannut nuoremman polven keskustavaikuttaja totesi, että “Urho Kekkonen kannattaisi tässä tilanteessa Suomen Nato-jäsenyyttä”.
Historiaa tunteva keskustavaikuttaja viittasi Suomen presidenttinä vuosina 1956–81 toimineen Urho Kekkosen pragmatismiin. Politiikan linjavalintoja tehdään ajassa ja Suomen etua varjellen.
Venäjä-suhteiden korjaaminen vie aikaa
Keskustalaiset eivät pyydelleet anteeksi menneiden vuosikymmenten ystävyyspolitiikkaa.
– Venäjä petti meidät, keskustajohtaja Annika Saarikko on kuvannut omia ja monien keskustalaisten tunteita.
Venäjän julma hyökkäys rajanaapurin, Ukrainan, kimppuun tuhosi luottamuksen pitkäksi aikaa.
Venäjä-suhteiden korjaamiseen uskotaan kuluvan vuosikymmeniä.
Voit keskustella tästä artikkelista 11.4.2022 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Keskusta on valmis Natoon, jos valtiojohto niin päättää – puoluevaltuusto yksimielinen
Pääministeri Marin: Natoa vastaavaa puolustusliittoa ei ole, kuuntele haastattelutunti Areenasta
Analyysi: Valtiojohdon vakavat viestit valmistelevat suomalaisia historialliseen loikkaan
Jos Sauli Niinistö allekirjoittaisi nämä sanat, Suomi olisi Natossa – katso tästä, miten liittyminen sotilasliittoon tapahtuisi