Maailma heräsi torstaina karuun aamuun: Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Monen mielessä alkoi nopeasti pyöriä kysymys siitä, miten tämä vaikuttaa Suomeen. Onko Suomen turvallisuus uhattuna? Näkemykset asiasta ovat vaihdelleet sen mukaan, kuka on ollut äänessä.
Heti torstaina aamupäivällä Suomen valtionjohto astui rauhoittelemaan kansalaisia. Ensimmäiset tyynnyttelevät sanat lausui tasavallan presidentti Sauli Niinistö pääministerin ja presidentin harvinaisessa yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
– On hyvin ymmärrettävää, että moni suomalainenkin tuntee nyt pelkoa. Haluan kuitenkin korostaa, että uhka ei nyt kohdistu Suomeen.
Lähes samanlaisin sanakääntein tilannetta kuvasi pääministeri Sanna Marin (sd.). Pääministeri oli lähdössä illaksi Brysseliin EU-huippukokoukseen, jossa sovittiin Venäjän vastaisista pakotteista.
– Suomeen ei nyt kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. On myös selvää, että keskustelu Nato-jäsenyydestä Suomessa tulee monipuolistumaan.
Seuraavan puheenvuoron käytti puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
– Suomen lähialueen sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen.
Halla-aho on pessimisti Venäjän suhteen
Huomattavasti jyrkempää linjaa on vetänyt eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.). Halla-aho myönsi heti valtiojohdon tiedotustilaisuuden jälkeen, että hän on Venäjän suhteen pessimisti.
Pessimisti ei tunnetusti pety.
Halla-ahon mukaan ei ole kestävällä pohjalla ajatella, että uhka ei kohdistuisi Suomeen, vaikka Itämeren tilanne on juuri nyt rauhallinen.
– Venäjän joukot ovat nyt sotimassa Ukrainassa, mutta ne ovat siirrettävissä sieltä muutamassa päivässä aivan minne tahansa.
Eduskunnan kyselytunnilla Halla-aho vertasi Ukrainan tapahtumia vuoteen 1939, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan.
Tapansa mukaan maltillisemmin esiintyi puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.)
– Tähän sisältyy riski siitä, että sotatilanne voi laajentua Euroopassa, huoli koskee myös Suomea. Tällä hetkellä siitä ei ole siitä välittömiä merkkejä, mutta meidän pitää varautua sekä sotilallisesti että huoltovarmuutta silmällä pitäen, Kanerva totesi Turussa.
Raik: En vertaisi Suomea Ukrainaan
Mutta mitä asiantuntijat ovat Suomen tilanteesta mieltä? Ylen perjantaina haastattelema Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik jarrutteli huolia. Hän on sitä mieltä, että nyt ei ole aika lietsoa paniikkia.
Viro on sotilasliitto Naton jäsen, Suomi ei.
– Minusta ei kannata lähteä spekuloimaan sillä, mitä Putin aikoo tehdä Itämerellä. Ei kannata lietsoa pelkomielialaa. Suomen ja Viron puolustuspolitiikka perustuu siihen, että puolustaudumme Venäjää vastaan.
Raik ei lähtisi myöskään rinnastamaan Suomea ja Ukrainaa. Suomi on integroitunut länteen vahvemmin kuin Ukraina.
– Suomen puolustuskyky on vahva ja se toimii muulle maailmalle pelotteena. Putinin puheet herättävät huolta kaikissa Venäjän naapurimaissa ja nyt pitää kiinnittää kaikki huomio Ukrainan auttamiseen ja vahvistaa Ukrainan puolustusta, Raik sanoo.
Varoituksen sanoja
Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri totesi ennen Venäjän hyökkäystä Ylen haastattelussa tiistaina, että Suomessa on hyvä olla varuillaan. Vaaran merkit ovat näkyvissä.
– Ei se hyvää merkitse, että naapurissa oleva suurvalta katsoo oikeudekseen, että se voi ottaa haluamiaan osia naapurivaltioista vaikka väkisin, hän varoitti.
Toveri muistutti, että Ukraina on väkiluvultaan huomattavasti Suomea suurempi.
– Jos se voidaan tehdä yli 40 miljoonan kansakunnalle, pienempiäkin kansankuntia on helpompi uhata sotilaallisella voimalla.
Ylen perjantaina haastattelema Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith on samoilla linjoilla: välitöntä uhkaa Suomelle ei tällä hetkellä ole. Muutoksen tuulten pitäisi kuitenkin jo puhaltaa:
– Suomen pitää ruveta miettimään sitä, että olemme Venäjän naapuri. Jos Venäjällä pysyy vallassa valtionjohto, joka tekee tällaisiä ratkaisuja, se täytyy ottaa vakavasti.
Smith kysyy: kannattaako olla neutraali?
Hanna Smith arvioi, että Eurooppa elää aivan uudessa tilanteessa. Venäjä on sotinut Syyriassa ja Georgiassa, mutta nyt se on tullut rajan yli Ukrainaan. Sotaa käydään nyt useamman Nato-maan rajalla: Puola, Romania ja Baltian maat ovat lähellä.
Smithin mukaan Suomen on ryhdyttävä miettimään, mitkä ovat ne ratkaisut, jotka vahvistavat Suomen omaa turvallisuutta, kun Venäjä on osoittanut Ukrainassa olevansa valmis tulemaan rajojen yli.
– Puolustusliittoihin kuuluvat maat saavat apua sotilasliitoilta, joihin kuuluvat, Smith sanoo.
Smith haluaakin kysyä, toteutuuko Suomen turvallisuus parhaiten, jos yritämme olla mahdollisimman neutraaleja.
Puolustusvoimat välttää jyrkkiä lausuntoja
Puolustusvoimat pysyttelee valtionjohdon kanssa samoilla linjoilla: Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta.
Pääesikunnan valmiuspäällikkö, lippueamiraali Janne Huusko sanoi torstaina, että puolustusvoimat on tehostanut valmiuttaan ennakoiden ja huomioinut Ukrainan tilanteen kehittymisen.
Huusko kertoo, että puolustusvoimat nosti viime viikolla sisäistä turvallisuustasoaan. Sen enempää armeija ei lähde avaamaan yksityiskohtia.
Lue myös:
Presidentti Sauli Niinistö valmistautuu sotilasliitto Naton hätäkokoukseen – Itämeren turvallisuus kiinnostaa Natoa
Yle seuraa Ukrainan tilannetta: Kiovan puolustusvaihe on alkanut, sanoo pormestari | EU aikoo jäädyttää Putinin ja Lavrovin varat