Aluevaalien tulokseen pettyneiden vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontui lauantaina ensimmäistä kertaa sitten huonosti menneiden vaalien.
Viikonlopun jatkuvalla kokouksella on puolueelle merkitystä, koska valtuuskunta toimii puoluekokousten välillä vihreiden korkeimpana poliittisena linjanvetäjänä.
Vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa sijaistava Iiris Suomela sanoi kokouksen avauspuheenvuorossaan, että puolueen kannatus ei vastaa sitä, mihin vihreillä olisi edellytykset päästä.
Puolueen kannatus laski Ylen uusimmassa kannatusmittauksessa jo alle 10 prosentin rajan.
Suomelan mukaan vihreät on joutunut julkisuudessa kapeampaan rooliin kuin mitä puolue todellisuudessa on. Hän peräsi, että puolueen pitää rikkoa tämän kapea rooli.
– Meidän pitää pystyä tuomaan esiin paremmin se, että vihreissä toimii ihmisiä kaikenlaisista taustoista, Suomela sanoi.
– On maaseudulla asuvia eläkeläisiä, on moottoripyörien parissa harrastavia, metsästäjiä ja vegaaneja.
Suomela haluaa "korjausliikkeen" osaamiseen panostamiseen
Vihreät olivat viime vaalikaudella oppositiossa, jolloin puolueen kannatus nousi parhaimmillaan yli 17 prosentin. Puolue hankki näkyvyyttä vastustamalla Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikkauksia etenkin koulutukseen.
Lauantaina paino oli jälleen sanoilla koulutus ja tutkimus. Suomelan mukaan kyse on asiasta, jossa "aivan erityisesti tarvitaan korjausliikettä".
Vihreät haluavat, että tutkimus- ja kehitysrahoitus pitää kääntää kasvuun mieluiten vielä tämän hallituskauden aikana. Suomela painotti, että puolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Kyseessä on Suomelan mukaan yksi vihreiden tärkeimmistä tavoitteista kevään kehysriiheen.
Vihreiden hallituskumppani keskusta painotti tällä viikolla jälleen, että valtion velka pitää saada hallintaan ja valtiontaloudessa pitää palata menokehyksiin.
Suomelan mukaan ahtaat menokehykset ja Veikkauksen tuottojen heikkeneminen uhkaavat Suomen Akatemian rahoitusta. Hän torjuu leikkaukset ja sanoo, että Suomen talous ei selviä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, jos koulutukseen ja tutkimukseen ei panosteta.
Suomela pitää nurinkurisena, jos kehyssäännön takia tehtäisiin leikkauksia, jotka vahingoittaisivat taloutta.
– Vahvasti olen sitä mieltä, että tässä raamissa voidaan palauttaa tutkimuksen rahoitusta ja palauttaa Suomen akatemian rahat, mutta priorisointia ja valintoja se toki vaatii, Suomela sanoo.
Emma Kari väläyttää budjettikehyksen rinnalle "ilmasto- ja luontokehystä"
Vihreät poliitikot julistavat, että tämä kevät on historiallinen ilmaston ja ympäristön kannalta.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin mukaan tämän vuoden tärkein ilmastohetki koittaa ensi kuussa, kun hallitus vie eduskuntaan esityksen uudeksi ilmastolaiksi.
Kari kehui, että energiakriisi ei ole iskenyt Suomeen yhtä kovaa kuin moneen muuhun Euroopan maahan, mikä johtuu paljolti Suomessa toteutetuista ilmastotoimista.
Suomalaiset olisivat hänen mukaansa vaikeammassa asemassa, jos "energialaskuamme ja hiilijalanjälkeämme pienentävää tuulivoimaa, maalämpöä, ilmalämpöpumppuja ja energiatehokkuutta olisi vähemmän".
– Jos Suomi olisi noudattanut joidenkin nyt ehdottamaa linjaa, jossa ilmastotoimia ei tehdä ja sen sijaan nojattaisiin entistä enemmän kalliisiin, ulkomailta ostettuihin fossiilisiin polttoaineisiin, meillä olisi enemmän kivihiiltä, enemmän öljylämmitteisiä koteja ja enemmän paljon kuluttavia autoja, Kari luetteli.
Hän ehdotti, että budjettikehyksen rinnalle tarvittaisiin "ilmasto- ja luontokehys". Jokaisen lain, asetuksen ja budjettipäätöksen, joita lähivuosina tehdään, olisi Karin mukaan oltava linjassa ekologisten reunaehtojen kanssa.
– Samalla tavalla kuin valtiovarainministeriö kantaa vastuuta Suomen taloudellisesta kestävyydestä hallinnon sektorista riippumatta, ympäristöministeriön tulee ottaa vastaava rooli ekologisen kestävyyden varmistamisessa, Kari esitti.
Ammattidieselille ei ole naulattu hintalappua
Vihreiltä sai kiitosta valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) perjantaina esittelemä hallituksen tukipaketti energian hinnannoususta kärsiville suomalaisille.
Suomela sanoi, että valmisteilla olevalle, kevyemmin verotetulle "ammattidieselille" ei ole kuitenkaan vielä naulattu mitään hintalappua.
Saarikko väläytti perjantaina, että ammattidieselin veromuutoksen kustannusvaikutus olisi 300 miljoonaa euroa. Suomelan mukaan nyt selvitettäviä toteutusmalleja on monenlaisia, ja niistä voidaan valita kalliimpi tai edullisempi.
Hallitus keskusteli tällä viikolla myös siitä, pitäisikö biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristymistä viivästyttää, mutta tästä luovuttiin.
Suomela suhtautui torjuvasti siihen, että takapakkia otettaisiin myöskään kevään neuvotteluissa.
Kuntavaalien jälkeen useat vihreiden ex-puheenjohtajat arvostelivat puolueen näkymättömyyttä talouspolitiikassa, ja sama jatkui myös aluevaalien jälkeen.
Lauantaina teemaan keskittyi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Hän huolehti muun muassa, että Suomi on houkutteleva ympäristö investoinneille, kilpailu toimii ja lupaprosessit olisivat sujuvia.