Keski-Pohjanmaan aluevaalien voittajan, keskustan vaalivoitto syntyi etenkin maakunnan kunnissa, joissa puolue paikkaili kuntavaaleissa kokemaansa tappiota.
Keskustan kannatus Keski-Pohjanmaalla oli 38 prosenttia, kuntavaaleista kannatus kasvoi 4,9 prosenttiyksikköä.
Kannuksessa keskustan kannatus kasvoi peräti 14,4 prosenttiyksikköä, takana puolueella oli 18,1 prosenttiyksikön kannatuksen notkahdus kuntavaaleissa. Nyt sen kannatus nousi Kannuksessa 59,9 prosenttiin.
Kannuksessa Perussuomalaiset menetti kannatuksestaan 5,2 ja kokoomus 4,1 prosenttiyksikköä.
Myös Lestijärvellä keskusta kirjasi kaksinumeroisen kasvulukeman, 11,7 prosenttiyksikköä. Lestijärvellä ääniä menettivät kuntavaaleihin verrattuna etenkin vasemmistopuolueet SDP -6,9 ja Vasemmistoliitto -5,4 prosenttiyksikköä.
Perhonjokilaaksossa suurimmat kannatussiirtymät Vetelissä
Vetelissä keskustan kannatus kasvoi 9,4 prosenttiyksikköä 61,4 prosenttiin. Perussuomalaiset menetti asemiaan -9,6 prosenttiyksikköä kannatuksen jäädessä 16,3 prosenttiin.
Kaustisella keskusta voitti 6,3 prosenttiyksikköä (kokonaiskannatus 66,0). Perussuomalaiset hävisivät miltei yhtä paljon. Halsualla keskustan kannatus kasvoi 6 prosenttiyksikköä, Perhossa kasvu jäi neljään prosenttiyksikköön. Kokkolassa kasvua oli 3,6 prosenttiyksikköä.
Lestijärvellä äänten keskittäminen onnistui
Keskustan menestystä maakunnassa selittää osaltaan ehdokasasettelu. Puolue asetti täyden listan, 73 ehdokasta. Ehdokkaista 35 oli kokkolalaisia kun SDP:lla, Perussuomalaisilla ja kokoomuksella kokkolalaisehdokkaita oli kymmenisen enemmän, vaikka ne jäivät kokonaisehdokasmäärissä selvästi keskustan taakse.
Lestijärvellä keskusta asetti kaksi ehdokasta, kuntalaiset asettuivat selkeästi Marja Tialan taakse. Hän keräsi 298 ääntä, joista Lestijärveltä tuli 211. Kunnan toinen keskustaehdokas Osmo Haasiomäki keräsi kotikunnastaan vain 9 ääntä.
Lestijärvellä äänesti kaikkiaan 345 kuntalaista.
Vetelistä läpi oman kunnan äänillä
Veteliläiset onnistuivat aluevaaleissa isompaa naapuriaan Kaustista paremmin. Veteli sai aluevaltuustoon viisi valtuutettua kun Kaustisen oli tyytyminen kolmeen.
Vetelistä keskustan riveistä valtuustoon ponnistivat Jussi Torppa (192 ääntä), Maija-Liisa Pulkkinen (152) ja Tuija Leivo-Rintakorpi (169). Kolmikon äänet jakautuivat varsin tasaisesti ja merkittävin osa äänistä tuli kotikunnasta. Varasijalle jäänyt Erkki Lassilakin keräsi 131 ääntä.
Maakunnan toiseksi pienin kunta Halsua sai myös yhden valtuutetun. Keskustapiirin puheenjohtaja Timo Pärkkä oli selvä läpimenijä 244 äänellä, niistä 61 tuli muualta kuin Halsualta. Pärkkä oli selvä ykkönen halsualaisten vaalilipuissa, mutta keskittäminen ei ollut niin selvää kuin Lestijärvellä.
Kannuslaiset ehdokkaat pärjäväsivat osin myös laajan kannatuspohjan vuoksi. Keskustaehdokkaista eniten ääniä keränneet Asko Syrjälä (341 ääntä) ja Piia Rautiola (309) keräsivät kumpainenkin satakunta ääntä myös Kannuksen ulkopuolelta.
Aluevaaleissa voi siis menestyä monella tavalla, mutta ainakin kotikunnan tuki on oltava takana ja laaja äänipohja auttaa läpimenoa.
Korjattu artikkelia 24.1.2022. Poistettu tieto Tialan ennakoäänten ja varsinaisen äänestyspäivän äänten jakautumisesta. Lestijärvellä äänten määrä on niin pieni, että ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet yhdistetään. Ennakkoäänissä mainittu 31 ääntä oli muiden kuin lestijärveläisten ääniä.
**Lisää aiheesta: **Keskusta aluevaalien voittaja Keski-Pohjanmaalla – Mauri Peltokankaalle äänikuninkuus tiukassa kisassa